Hyppää pääsisältöön

Omintakeinen neuvostomuoti kurkotti kohti länttä

Neuvostomuoti oli 1980-luvulla länsimaissa mutta myös Neuvostoliitossa melko tuntematon käsite. Ohjelmassa Tiliväli–neuvostomuoti (1986) tutustutaan neuvostoliittolaiseen muotiin ja kansalaisten kokemuksiin muodista Moskovassa.

Neuvostoliittolaisella muotimaailmalla oli suuria venäläisiä nimiä, joiden suunnittelemia vaatteita voitiin nähdä esimerkiksi Pariisissa. Vastaavasti ranskalaiset tai italialaiset muotihuoneet lähettivät edustajiaan Moskovaan tarkkailemaan, mitä Neuvostoliiton muodissa on tekeillä, ohjelmassa todetaan. Kiinnostus oli suurta jo presidentti Mihail Gorbatshovin ja tämän puolison vieraillessa Euroopassa. Presidenttiparin tyylikkyys kun ei jäänyt huomaamatta.

Toimittaja Harri Valtonen huomauttaa, että Neuvostoliitossa on kehittynyt aivan oma tyylinsä, joka ei näy katukuvassa vielä pitkään aikaan lähinnä kahdesta syystä. Muotivaatteet olivat suurimmalle osasta kansaa liian kalliita ja toisaalta niiden valmistus oli vähäistä. Ongelmaa kierrettiin käyttämällä yksityisompelijoita, joka sopivasta hinnasta ompeli mitä tahansa. Virallisiakin ompelijoita löytyi, mutta he olvati työssään hitaampi ajoskin edullisempia. Toisaalta tällainen ompelija oli usein myös "kaavoihin kangistunut."

Moskovalaisia naisia muoti kuitenkin kiinnosti. Heillä oli halua pukeutua kauniisti mutta haastattelussa todettiin muodin olevan kallista ja siksi vaatteita pyritään tekemään paljon myös itse.

Muoti kiinnostaa kansalaisia

Länsimainen tapa myydä vaatteita oli myös tullut myös Moskovaan. Paitatehtaan myymälän nurkassa pyöri videoita ja sisääntulijoille tehtiin markkinatutkimusta. Nauhoitettujen haastattelujen perusteella päätetiin, otetaanko mallipaitoja tuotantoon. Markkinatutkimus olikin koettu tarpeelliseksi, sillä toisinaan tehtaiden vaivaksi jäi myymättömät paidat. Moskovalaismyymälät olivat myös edelläkävijöitä tietotekniikan hyödyntämisessä. Muutamaan myymälään oli saatu varaston tietokonepääte.

Hinnallakin on merkitystä. Hyvät paidat maksoivat Moskovassa sadan markan molemmin puolin. Hintaan vaikutti myös materiaali. Luonnonkuidut olivat kalleimpia. Miesten puvut olivat tyyliltään melko samankaltaisia kuin länsimaissa. Mutta niitä myös tuotiin lännestä muun muassa Suomesta.

Neuvostoliitossa muotitalot kuuluivat kevyen teollisuuden ministeriön alaisuuteen, ja vaatetuotannon arvo päätetään viisivuotiskausittain. Mutta vaatetuotannon kiintiöt olivat nousussa ja ensimmäisenä siitä pääsivät hyötymään suuret kaupungit. Muotitalon johtaja Slava Zaitsev kuitenkin pitää muodin asemaa maassa poikkeuksellisena. Ihmiset ovat hänen mukaan kiinnostuneita vaatteista monella tapaa ja he haluvat osallistua jollakin tavalla ikivanhaan taiteeseen, jota vaatteiden valmistaminen on.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto