Hyppää pääsisältöön

Likaista peliä siivoojilla: käsikirjoitus

TV1 24.11.2008 klo 20:00

MOT: Likaista peliä siivoojilla

toim. Riikka Kaihovaara


Kiinalaiset maksavat itsensä kipeiksi saadakseen siivota Suomessa.


MOT-TUNNUS



Juonto: Viime kesäkuussa julkisuuteen tuli hurjia väitteitä. Kiinalaiset siivoojat kertoivat maksaneensa välitysfirmoille tuhansia euroja päästäkseen Suomeen töihin. Välityspalkkioiden lisäksi kiersi huhuja kohtuuttomista kielikurssimaksuista ja vuokrista.

Anssi Vuorio: ”Eli käytännössä me ollaan laskettu, että ihminen joutuu tekemään kaksi vuotta esimerkiksi töitä ilman, että hän on ansainnut oikeastaan itselleen senttiäkään. Tämä on niin kuin pöyristyttävää ja aivan kohtuutonta.”


Juonto: Mistä oikein on kysymys? Kuka huijasi ja ketä?

OTSIKKO: Likaista peliä siivoojilla


Kiinalainen Chi Ming on asunut Suomessa vajaan vuoden.

Chi Ming: ”Tiesin Suomesta jo kauan sitten, kun kävin vielä koulua. Tiesin, että maa on kaunis, ja ihmiset ystävällisiä. Toivoin pääseväni tänne.”


Aikaisemmin Ming työskenteli muun muassa vaatesuunnittelijana Japanissa. Sitten hän kuuli työpaikasta Suomessa.

Chi Ming: ”Ihan aluksi tiesin, että kyse on huoltotöistä. Työn sisältö olisi postitusta ja kokousten järjestelyjä. Aika hyviä töitä - - - Välitystoimisto kertoi näistä asioista.”


Työ Suomessa ei vastannut annettuja lupauksia. Nyt Ming siivoaa Helsingin messukeskusta.


Mingin kollega, kiinalainen Baojun Li tuli Suomeen viime vuoden syyskuussa. Ennen Suomeen tuloaan Li ajoi Kiinassa taksia. Nyt hän siivoaa asuintaloja pääkaupunkiseudulla.

Baojun Li: ”Siivoan kerrostaloja. Rappukäytäviä, saunoja, pesutiloja, kaikkia tällaisia. Työ itsessään on ihan hyvä. Olen monien asukkaiden kanssa erittäin hyvissä väleissä. - - - Pidän työtäni suuressa arvossa.”


Chi Ming ja Baojun Li eivät ole yksin. Suomeen tulee EU:n ulkopuolelta yhä enemmän likaisen työn tekijöitä.


Ulkomaalaiset tekevät usein töitä, jotka eivät kelpaa suomalaisille. Eräs Suomessa pitkään asunut kiinalainen kertoo, että hotellisiivoojien päivittäinen työurakka on viime vuosina kasvanut 26 huoneeseen.

”Yli 23 huonetta päivässä on jo terveydelle vaarallista. Useimmat suomalaiset lopettivat kuukauden jälkeen. Jäljelle jäivät ulkomaalaiset, jotka tulevat Suomeen vain tekemään töitä. Venäläiset, virolaiset ja kiinalaiset voivat siivota 30 huonetta päivässä, valittamatta.”

Anssi Vuorio: ”Meillähän tehdään tuntipalkalla töitä, mutta ne työkohteet on mitoitettu niin koviksi, että yksinkertaisesti ei ennätä, ennätä tehdä siinä ajassa sitä työtä ja sitä tehdään sitten tavallaan niin kuin urakalla ja ilmaiseksi.”


EU:n ulkopuolelta Suomeen saapuu eniten venäläisiä ja ukrainalaisia. Kiinalaiset ovat kiilanneet tilastojen kolmossijalle. Tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä työntekijän oleskelulupa oli myönnetty jo 850 kiinalaiselle. Se on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.


Kiinalaisten suurin yksittäinen työllistäjä on siivousyritys SOL Palvelut Oy, joka on palkannut Kiinasta jo vajaat 100 siivoojaa. SOLin mukaan syy on työvoimapula.

Riitta Sirviö: ”On eläkkeelle lähtemässä paljon, ja - - - meillä ollaan oltu siinä pulassa että ei ei niin kuin tälle alalla sinänsä hakeuduta niin paljoo. - - - ”Että nää työperäiset maahanmuuttajat on ihan selkee ratkaisu tänä päivänä niin kuin meille.”

Pia Björkbacka: ”On ammatteja, joissa enenevässä määrin on ulkomaalaisia työntekijöitä ennen kaikkea johtuen siitä, että työn ehdot, työn laatu ja se palkka, mitä tarjotaan siitä työstä, ei oo riittävä, jos sillä ei pysty elään. Ja sen takia pyritään haalimaan tänne nimenomaan kolmansista maista työntekijöitä.”


SOL Palvelut ei ole rekrytoinut kiinalaisia työntekijöitä suoraan, vaan se on käyttänyt apuna välitysfirmaa nimeltä Sevirita Oy. Sevirita puolestaan tekee yhteistyötä kiinalaisten välitystoimistojen kanssa.


Kun kiinalaiset saapuivat Suomeen, heitä oli vastassa Seviritan toimitusjohtaja Timo Nyberg.

Baojun Li: ”Suomen ja Kiinan välillä toimivat välitystoimistot kohtelivat meitä todella huonosti. Kolmantena päivänä tuloni jälkeen hän sanoi, että kielitaitomme ei ole tarpeeksi hyvä. Hän pakotti meidät käyttämään 670 euroa ja ostamaan lentoliput takaisin Kiinaan.”


Baojun Li ja hänen maanmiehensä hätääntyivät. He eivät halunneet palata Kiinaan, koska he olivat maksaneet kiinalaisille välitystoimistoille tuhansia euroja työpaikasta Suomessa. Kiinalaisten mukaan välityspalkkiot ovat vaihdelleet 8000 eurosta jopa 13 000 euroon.


Työntekijän keskipalkka Kiinassa on noin 2700 euroa vuodessa. Kiinalaisten maksamat välityspalkkiot vastaavat siis usean vuoden palkkaa.


Useimmat ovat lainanneet rahat ystäviltä ja sukulaisilta. Jotkut ovat ottaneet korkeakorkoista lainaa.

Chi Ming: ”Alun perin olin luvannut sukulaisille ja ystäville, että maksan lainaamani rahat takaisin puolen vuoden sisällä, mutta nyt se on mahdotonta.”


Osa Suomeen tulleista kiinalaisista ei heti päässytkään aloittamaan siivoustöitä.


Baojun Li: ”Käytimme yli 10 000 euroa päästäksemme tänne, mutta kolmeen ja puoleen kuukauteen ei ollut työtä. Koko summa oli lainaa, ja raha oli maksettava takaisin. Oli maksettava myös korkoa. Se tuntui liian julmalta. Olimme avuttomia.”



Yritimme selvittää saiko suomalainen Sevirita osuuden välityspalkkioista. Seviritan toimitusjohtaja. Timo Nyberg ei halunnut tulla tähän ohjelmaan kasvoillaan. Hän suostui kuitenkin antamaan puhelinhaastattelun.


Timo Nyberg: ”Me emme peri mitään välityspalkkioita.”


MOT: ”Mutta kuuluuko teille joku osuus näille kiinalaisille välittäjille maksetuista palkkioista?”
Timo Nyberg: ”Ei kuulu.”


Myös Harbinin kaupungista kotoisin oleva Yan Qin saapui Suomeen Seviritan välittämänä. Yan Qin asui Suomessa yli vuoden. Hän ei koko Suomessa oloaikanaan saanut töitä SOL Palveluilta, vaikka työsopimus oli allekirjoitettu jo Kiinassa.

Yan Qin: ”Miten oli mahdollista, että SOL antoi minulle työsopimuksen, joka mahdollistaa lähtemisen, matkustamisen, mutta ei kuitenkaan toteuta sopimusta ja anna työtä? En todellakaan ymmärrä. Ensin on täytynyt nähdä vaivaa, ja sitten elämä on äärimmäisen vaikeaa, lähes mahdottoman rajalla.”


Timo Nybergin mielestä osan kiinalaisista kielitaito ei riittänyt siivoamiseen. Hän laittoi kiinalaiset opiskelemaan englantia. Useimmat Suomeen tulleet siivoojat joutuivat sitoutumaan yli vuoden kestävälle kielikurssille. Kurssi maksoi 260 euroa kuussa.

Chi Ming: ”Piti maksaa, vaikka ei olisi mennyt tunnille. Toukokuussa opettaja oli lomalla, mutta meidän piti silti maksaa, vaikka silloin ei ollut oppitunteja.”


Myös Yan Qin joutui osallistumaan englannin kielen kurssille. Hän maksoi kurssista Nybergille 3000 euroa.


Yan Qin: ”Annoin hänelle lähes kaikki rahani, noin 5000 euroa. Minulle ei jäänyt paljoa rahaa. Päivittäin piti käydä kurssilla, matkustaa bussilla ja syödä ruokaa, joten aika pian kaikki rahani olivat lopussa. En voinut muuta kuin kerätä olutpulloja ja juomatölkkejä.”


Baojun Li kertoo maksaneensa Nybergille englannin kielen kurssista 4500 euroa.

Baojun Li: ”Silloin oli hirvittävän raskasta. Se oli meille kauhea isku. Kaikki sanoivat, että suomalaiset ovat ystävällisiä, mutta kun katsomme häntä, sydämessä tuntui suoraan sanottuna aika kylmältä. Silloin oli todellakin vaikeaa.”


Timo Nyberg: ”Yrityksen palvelukonsepti sisältää muun muassa kielikoulutusta, suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuurieroihin perehdyttämistä, erilaista henkilökohtaista ohjausta ja avustamista.”



MOT: ”Miten kohtuullisena pidätte tätä 260 euroa kuukaudessa näistä palveluista?”

Timo Nyberg: ”Meidän mielestä se on edullinen ja hyödyllinen paketti ja mahdollistaa henkilöiden selviytymisen suomalaisessa yhteiskunnassa.”


Timo Nyberg ei toimi yksin, vaan hänen apunaan on kiinalainen vaimo Jin Ou. Seviritan nimenkirjoitusoikeus on Nybergin lisäksi myös Varkauden kaupungin entisellä kaupunginjohtajalla Matti Reijosella. Seviritan edustajana on esiintynyt myös Kari Salmi, Lahden entinen kaupunginjohtaja.


Suomalaisen välittäjän Seviritan olemassaolo tuli kiinalaisille yllätyksenä. Sekä Baojun Li että Chi Ming luulivat, että Timo Nyberg on SOLin miehiä. Heille selvisi vasta pikkuhiljaa, että hän onkin välitysfirman edustaja.

Chi Ming: ”Aluksi luulin, että Timo on Sol-yrityksen työntekijä. Luulin, että kaikki mitä hän teki, oli Solin järjestämää.”

Baojun Li: ” Koko ajan luulimme, että hän on Solin väkeä. Hän järjesti niin paljon. Hän vei meidät Solin pääkonttoriinkin ja puhui siitä omana toimistonaan.”


SOL Palveluiden ja Seviritan välinen työnjako on epäselvä. Ainakin kiinalaisten kielikurssi järjestettiin SOLin tiloissa.


MOT: ”Ainakin tämä kielikoulutus, niin sehän järjestettiin SOL:in tiloissa..?”


Riitta Sirviö: ”Joo, meidän tiloja on käytetty kyllä. Mutta tää on ihan tän Seviritan niin kuin antamaa koulutusta. Tai heidän järjestämäänsä.”



Syyskuun alussa Sevirita toi Suomeen 22 kiinalaista lisää. Heti lentokentällä Timo Nyberg antoi heidän eteensä sopimuspaperin. Allekirjoituksellaan kiinalaiset sitoutuivat ostamaan kotouttamispalveluita Seviritalta.


Kaksi kiinalaista miestä kieltäytyi allekirjoittamasta paperia. He yrittivät mennä työsopimuksensa kanssa suoraan SOL Palveluiden puheille. Töitä ei annettu. Miehet pääsivät töihin vasta kun he suostuivat allekirjoittamaan sopimuksen Nybergin kanssa.

Timo Nyberg: ”Yritys ei peri mitään maksuja näiltä kiinalaisilta, kaikki maksut perustuvat sopimuksiin. Tultuaan tänne Suomeen nämä henkilöt voivat halutessaan tehdä yrityksen kanssa palvelusopimuksen. - - - Kaikki nämä sopimukset ovat täysin vapaaehtoisia.”


Timo Nyberg järjesti Suomeen tuomilleen kiinalaisille myös asunnot. Alkuvaiheessa Chi Mingin kanssa samassa huoneessa nukkui kolme muuta kiinalaista. Kun kaikki lähtivät töihin eri aikaan, kukaan ei saanut kunnolla nukuttua.


Baojun Li asuu Seviritan vuokraamassa asunnossa Helsingin laidalla. Samassa talossa on useita Seviritan kämppiä. Nyberg on vuokrannut asunnot omiin nimiinsä ja vuokrannut niitä eteenpäin kiinalaisille kalliimpaan hintaan. Kukin kiinalainen on maksanut vuokraa 275 euroa.

Baojun Li: ”Timo maksaa vuokraisännälle 1060 euroa, mutta me maksamme hänelle 1650 euroa. Hän saa meiltä jokaiselta voittoa 100 euroa. Se on liian suuri voitto.”


Timo Nyberg: ”Nämä meidän vuokrakohteet ovat hyväkuntoisia, kalustettuja, varustettuja asuntoja hyvillä paikoilla työpaikkoihin nähden. Ja yrityksen mielestä nämä vuokrat ovat erittäin edulliset.”



Osa kiinalaisista alkoi epäillä, että heitä rahastetaan. He palkkasivat asianajajan, ja jättivät vuokrat maksamatta. Nyberg on haastanut osan kiinalaisista oikeuteen maksamattomista vuokrista.


Kiinalaiset elävät vaatimattomasti ja säästävät rahaa kotiin lähetettäväksi. Yksi kiinalaisista oli käyttänyt kuukaudessa vain 50 euroa ruokaan, juomaan ja muihin välttämättömyyksiin. Myös Chi Ming elää niukasti.

Chi Ming: ”Peruselintarvikkeisiin – kasviksiin, riisiin, vehnään – kuluu hyviin vähän. Myös huvituksiin kuluu vähän. Tykkäisin kyllä huvitellakin, mutta se ei käy päinsä.”


Baojun Li: ”Aluksi kuukaudessa verojen jälkeen palkka jäi alle 1000 euron. Siitä otettiin vielä vuokra ja palvelumaksu, molemmat 250 euroa. Itselle ei jäänyt juuri mitään.”



Koska siivoustöitä SOL Palveluilta ei työsopimuksesta huolimatta löytynyt, Yan Qin hakeutui töihin kiinalaiseen ravintolaan. Ravintolatyö oli raskasta ja huonosti palkattua. Lopulta Qinin mielenterveys järkkyi ja hän joutui Auroran sairaalaan. Sairaalasta päästyään Qin palasi Kiinaan.

Yan Qin: ”En halunnut palata. Minä pidin Suomesta. Mutta minulla ei ollut muuta mahdollisuutta. En pystynyt elämään siellä. Työ oli liian uuvuttavaa, ja lisäksi vuoden aikana tapasin joitakin todella pahoja ihmisiä. - - - ”Palattuani olin erittäin onneton. Usein yksin ollessani saatoin parvekkeella seistessäni tai kadulla tai bussissa vain ajatella Suomen aikaani.”


Mutta aina riittää uusia tulijoita. Marraskuun alussa Helsinki-Vantaan lentokentälle saapui kahdeksan kiinalaista koneistajaa. Koneistajat oli värvännyt Suomeen tamperelainen välitysfirma nimeltä Futuvision.


Johanna Tommila: ”Tietysti tää mainitsemas SOL-case vaikutti meihinkin paljon siellä Kiinan päässä. Että vaikka on miljardi ihmistä maassa niin siellä sana leviää todella helposti, että meiltäkin paljon kyseltiin, että eihän tämä nyt sitten oo sitten tällainen tapaus tämä teidän… teidän juttunne.”



Futuvision ei tee yhteistyötä kiinalaisten välitysfirmojen kanssa, vaan sillä on oma haarakonttori Pekingissä. Futuvision hoitaa paperisodan työnantajan puolesta, eli täyttää oleskelulupahakemukset, hankkii KELA-kortit ja niin edelleen. Rekrytointikustannukset maksaa työnantaja.


MOT: Millaisista summista suurin piirtein puhutaan ?

Johanna Tommila: ”Tuhansista euroista. Mut että meillä on lähtökohta sellainen, että… että ei tästä nyt ainakaan työnantajalle paljon suurempia kuluja kertyis, kun… kun että he rekrytois Suomesta henkilöitä.”


Vuoden vaihteessa Futuvision aikoo tuoda Suomeen parikymmentä kiinalaista siivoojaa. Siivoojat ovat jo opiskelleet Kiinassa alan suomenkielistä sanastoa.


PÄTKÄ VIDEOTA ”Lattialla on oksennusta, voisitko siivota? Mitä sinä sanot?”


Kolmen kuukauden suomen kielen kurssi maksaa työntekijöille 5500 euroa. Se on keskivertokiinalaisen kahden vuoden palkka.

Johanna Tommila: ”Työntekijät, jotka osallistuu kieli- ja kulttuurivalmennukseen… he maksaa sen Kiinan pään… Kiinan pään koulutuksen itse mut että sen jälkeen niin heille ei muita… muita kustannuksia sitten aiheudu. - - - Että mitään välityspalkkioita mistä on ollu joissain tapauksissa puhetta niin me ei sellasia… sellasia tietenkään työntekijältä veloteta.”


Erilaisia työnvälitysfirmoja on viime vuosina syntynyt kuin sieniä sateella.


Tommila: ”Siellä on törmännyt erilaisiin tilanteisiin, että esimerkiksi tämmöisellä välitysfirmalla on… on joku tukku työsopimuksia ja käytännössä he niin kun myy niitä työsopimuksia sitten kiinalaisille työntekijöille.”



Perheyritys Prokura on tuonut kymmenkunta siivoojaa N-Cleanille. Prokuran kautta tulleet työntekijät ovat maksaneet kiinalaisille välitysfirmoille 3000–6000 euroa. Prokuran osuus on tästä 800–1400 euroa.


Kotisivuillaan Prokura esittelee välittämiensä työntekijöiden suomen kielen taitoa.


PÄTKÄ VIDEOTA: ”Moi pomo…”


Espoossa toimiva Suomen Työkonsultointi auttaa erityisesti Itä-Euroopasta ja Venäjältä tulevia työntekijöitä löytämään työpaikan Suomesta. Työkonsultointi tarjoaa työntekijöille muun muassa kielikoulutusta ja apua paperisodan hoitamiseen. Hinta on 1000–2000 euroa vuodessa.


Suomeen on käytännössä mahdotonta tulla töihin työnvälitysfirmojen ulkopuolelta. Työtä on haettava niiden kautta, tai sitä ei saa ollenkaan.


Lain mukaan työntekijältä ei saisi periä välityspalkkiota työpaikasta. Siksi työntekijältä pyydetyt rahat naamioidaan jonkinlaiseksi palvelumaksuksi. Rahan vastineeksi tarjotaan yleensä kielikoulutusta tai erilaisia kotouttamispalveluja.


Ammattiyhdistysliike ei tätä hyväksy.

Pia Björkbacka: ”Työhön perehdyttäminen, ja sellaisiin ammatteihin, joihin työntekijä tarvii kielikoulutusta, se kuuluu työnantajalle. Ja tästä me kyllä pidetään tiukasti kiinni, ja erityisesti näistä kolmansista maista rekrytoitavien työntekijöiden osalta.”


Anssi Vuorio: ”Kyllä meidän mielestä on jollakin lailla kaksinaismoralistista väittää, ettei esimerkiksi tiedetä näistä välitysmaksuista. Kyllä se tieto aivan varmasti on, on jotakin kautta mennyt myös yritykseen tietoon.”



SOL Palvelut pesee kätensä Seviritan ja kiinalaisten välitystoimistojen perimistä maksuista.


MOT: ”Millainen on työnantajan vastuu jos heidän käyttämänsä välitysyritys toimii jotenkin väärin?”


Sirviö: ”Työnantajan vastuu? No me hoidetaan se meille kuuluva vastuu siitä asiasta, että eihän me tokikaan voida niin kuin muidenkaan yritysten niin kuin muita toimia sitten ylipäätänsä lähteä arvioimaan ja niin kuin sanoin että tässä tässä tapauksessa ei ole mitään tietoo että mitä sitten ylipäätänsä voisi olla.”



Kun työntekijä tulee Suomeen EU:n ulkopuolelta, hän tarvitseen työntekijän oleskeluluvan. Ensimmäinen oleskelulupa myönnetään yleensä vuodeksi kerrallaan. Sen jälkeen työntekijä voi hakea jatkolupaa. Menimme Chi Mingin kanssa Malmin ulkomaalaispoliisiin noutamaan jatkolupaa, jonka poliisi oli hänelle suullisesti luvannut.


Ulkomaalaispoliisissa odotti yllätys: Chi Ming ei saanutkaan jatkoa oleskeluluvalleen. Syynä on se, että hänelle maksettu palkka on viranomaisten mielestä liian pieni elämiseen. Mingin työsopimus on kunnossa, mutta hänelle maksettu palkka ei ole ollut työsopimuksen mukaista.

Chi Ming: ”Työnantajan pitäisi maksaa palkkaa sen mukaan, kuin sopimuksessa on sovittu. Tässä kohdassa todellisuus ja sopimus eroavat toisistaan.”


Oleskelulupa myönnetään kahdessa osassa. Ensimmäisen osaratkaisun tekee Uudenmaan työlupayksikkö, joka valvoo työehtojen noudattamista.

Sinikka Hyyppä: ”Jos havaitaan että - - - palkka ei oo maksettu sillä lailla kun mitä on sen ensimmäisen luvan yhteydessä vakuutettu, niin siinä tapauksessa ikävä kyllä me joudutaan tekemään asiasta kielteinen osaratkasu ja ja siinä, myönnän että työntekijä kärsii.”


MOT: ”Joidenkin näitten kiinalaisten oleskeluluvan jatkolupa on myös peruttu koska palkka on ollut liian alhainen, mistä tämä johtuu?


Sirviö: ”No tähän edellä mainittuun viitaten niin siellä on muutama tai itse asiassa yks tapaus on niin kuin tarkistuksessa ja on tullut ilmi että ilmeisesti on nimenomaan on tämmöinen virhe tapahtunut.”



MOT: Siis virhe kenen taholta?

Sirviö: ”No sekin on vielä niin kuin epäselvää että onko niin kuin tulkittu väärin niitä tietoja mutta se on avoin asia.”


Uudenmaan työlupayksikkö ehti myöntää oleskeluluvan vajaalle sadalle kiinalaiselle, ennen kuin se huomasi, että jotain on vialla.

Sinikka Hyyppä: ”Seuraava hakemusrypäs ku tuli niin me pyydettiin palkkaselvitykset kaikista niistä mihin me oltiin aiemmin tehty myönteiset ja siit se vyyhti lähti. - - - Siitä lähti kielteiset ratkasut ja siitä lähti neuvottelut sitten SOL:n kanssa ja tota siitä lähti niinku se lumipallo eteenpäin. Ja tietysti me tehtiin jo sillon 2007 elokuussa tehtiin KRP:lle siitä ilmotus.”


Keskusrikospoliisi ei ottanut Seviritan tuomien kiinalaisten tapausta tutkittavakseen. Kiinalaisten kohtaloa tutkii nyt Helsingin poliisi. Se, onko jotain laitonta tapahtunut, jää syyttäjän ja viime kädessä tuomioistuimen ratkaistavaksi.


MOT: ”Miksi kuitenkin jatkoitte tätä yhteistyötä vaikka poliisitutkinta alkoi?”

Sirviö: ”Ei ole tullut sellaisia asioita niin kuin meillä ja se on toki tiedossa että jotakin jotakin on niin kuin menossa mutta mitä ne asiat on niin siitä ei oo meillä tietoa.”

MOT: ”Eikö teidän pitäisi kysyä tai ottaa selvää?”


Sirviö:”No niin kuin sanoin että niin kuin meidän sopimukseen ja siihen liittyvissä asioissa ei oo tällaisia rikkeitä.”



MOT: ”Mikä voisi sitten olla sopimusrikkomus tai syy sen purkamiseen?”

Sirviö: ”No nimenomaan tää että selviää jotain että se.. siinä.. on niin kuin lainvastaista toimintaa.”


Vaikka osa kiinalaisista kokee tulleensa huijatuiksi, he haluavat pysyä Suomessa ja jatkaa työntekoa. Chi Ming aikoo valittaa jatko-oleskeluluvan epäämisestä.

Chi Ming: ”Haluan jäädä Suomeen pitkäksi aikaa. Opiskelen suomen kieltä. Haluan sopeutua Suomeen.”

Baojun Li: ”Suomi on hyvä paikka. Haluan jäädä tänne ja opiskella ahkerasti suomen kieltä. Poikani käy koulua, sitten on vaimokin. Toivon, että hekin pääsisivät tänne työhön ja opiskelemaan.” - - - ”En kuluta paljon rahaa. Elän hyvin säästeliäästi. Kotiin lähetän siten mahdollisimman paljon. Lisäksi pitää maksaa rahat, jotka olen lainannut. - - - Niinpä todella tarvitsemme tätä työtä. - - - Jos saisi tehdä ylitöitä, olisi vielä parempi.”


Yan Qin käytti epäonnistuneeseen Suomen reissuunsa yhteensä noin 100 000 yuania eli noin 10 000 euroa lainarahaa. Nyt hän yrittää maksaa velkansa tekemällä töitä Kiinassa.

Yan Qin: ” Minulla ei ole unelmia. Minulla oli ennen unelmia, miten eläisin, miten opiskelisin, mutta nyt en ajattele sellaista. Ainoa ajatukseni on nyt tehdä työtä, ansaita rahaa, että voisin maksaa velkani. - - - Suomessa olin onneton ja nyt palattuani Kiinaan olen yhä onneton.” - - - ”Tietysti haluaisin palata Suomeen, mutta pelkään. Minä pidän Suomesta, siellä elämisestä. Jos vielä tulisi mahdollisuus mennä, niin voisin kyllä lähteä.” - - - ”Voisin toteuttaa toteutumatta jääneen unelmani. Haluaisin elää aiemman ajatukseni mukaan kuten suomalaiset, kunnollisten suomalaisten kanssa rauhallista ja turvallista elämää.”


Loppu.

  • Huumepoliisien vastapallo

    Aarnio ja toimittaja viestittelivät 400 kertaa

    28. joulukuuta 2016 kihlakunnansyyttäjä Matias Londen laittoi pisteen Putin-vuodon tutkinnalle. Seuraavana päivänä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Aarnion kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen törkeistä huumausainerikoksista,

  • Aarnion tietovuodot hovioikeuden käsittelyssä

    400 yhteydenottoa toimittajan kanssa

    Helsingin hovioikeudessa käsitellään tällä viikolla tapaus Aarnion sivuhaaroja, joissa Aarnion epäillään vuotaneen salassa pidettäviä tietoja muun muassa eräälle asianajajalle ja joillekin toimittajille.