Hyppää pääsisältöön

Tasavallan kruununperilliset

Juhlan hetkellä jopa tasavaltaisesta Suomesta löytyvät kuin löytyvätkin omat prinsessansa ja prinssinsä. He ovat Assi, Marko ja Anna.

Vuosi 1982 merkitsi Linnan juhlille uuden ajan alkua monessa suhteessa. Uuden presidentin myötä maahan saatiin ensimmäinen "prinsessa" – Mauno ja Tellervo Koiviston tytär Assi.

Viehättävä, tyylitajuinen ja luontevasti sanavalmis Assi sulatti niin kansan kuin lehdistönkin sydämet muitta mutkitta.

Koiviston kauden päätyttyä 1994 suomalaisia hemmoteltiin prinssillä, joka oli asunut suuren osan elämäänsä ulkomailla.

Marko Ahtisaari asui ja opiskeli New Yorkissa, mutta isän uuden työn myötä häntä nähtiin paljon kotimaassakin.

Vuonna 2000 saimme jälleen prinsessan, ihastuttavan Anna Halosen. Myös hän opiskeli ulkomailla, Kentin yliopistossa Englannissa.

Anna Halosen olemuksessa on paljon hänen äitiään. Äitiä ja tytärtä näyttää yhdistävän myös kiinnostus laajoihin, maailmanlaajuisiin kokonaisuuksiin.

Vuonna 2012 presidentiksi valitun Sauli Niinistön poikia Nuuttia ja Matiasta puolestaan on nähty julkisuudessa harvoin. Vuonna 2006 Niinistö kertoi Maarit Tastulan haastattelussa, miten hän selvisi poikiensa kanssa täpärästi vuotta aiemmin sattuneessa Aasian tsunamissa.

Lue lisää:

Jenni Haukio ja Sauli Niinistö.

Presidenttiemme puolisot Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon

Presidenttiemme vanavedessä olemme oppineet tuntemaan myös Esterin, Signen, Ellenin, Kaisan, Gerdan, Allin, Sylvin, Tellervon, Eevan, Pentin sekä Jennin. Mutta mitä tiedämme siitä, miten he itse tehtäviinsä suhtautuivat?

Lue lisää:

Urho Kekkosen vinttikoira kävelee puistokäytävän reunaa presidentin kesäasunnolla Kultarannassa 1976.

Presidenttiemme lemmikit

Presidentti Kekkosen kaudesta alkaen olemme oppineet tuntemaan myös valtionpäämiestemme lemmikkieläimet.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto