Hyppää pääsisältöön

Tasavallan kruununperilliset

Julkaistu . Päivitetty

Juhlan hetkellä jopa tasavaltaisesta Suomesta löytyvät kuin löytyvätkin omat prinsessansa ja prinssinsä. He ovat Assi, Marko ja Anna.

Vuosi 1982 merkitsi Linnan juhlille uuden ajan alkua monessa suhteessa. Uuden presidentin myötä maahan saatiin ensimmäinen "prinsessa" – Mauno ja Tellervo Koiviston tytär Assi.

Viehättävä, tyylitajuinen ja luontevasti sanavalmis Assi sulatti niin kansan kuin lehdistönkin sydämet muitta mutkitta.

Koiviston kauden päätyttyä 1994 suomalaisia hemmoteltiin prinssillä, joka oli asunut suuren osan elämäänsä ulkomailla.

Marko Ahtisaari asui ja opiskeli New Yorkissa, mutta isän uuden työn myötä häntä nähtiin paljon kotimaassakin.

Vuonna 2000 saimme jälleen prinsessan, ihastuttavan Anna Halosen. Myös hän opiskeli ulkomailla, Kentin yliopistossa Englannissa.

Anna Halosen olemuksessa on paljon hänen äitiään. Äitiä ja tytärtä näyttää yhdistävän myös kiinnostus laajoihin, maailmanlaajuisiin kokonaisuuksiin.

Vuonna 2012 presidentiksi valitun Sauli Niinistön poikia Nuuttia ja Matiasta puolestaan on nähty julkisuudessa harvoin. Vuonna 2006 Niinistö kertoi Maarit Tastulan haastattelussa, miten hän selvisi poikiensa kanssa täpärästi vuotta aiemmin sattuneessa Aasian tsunamissa.

Lue lisää:

Jenni Haukio ja Sauli Niinistö.

Presidenttiemme puolisot Ester Ståhlbergista Jenni Haukioon

Presidenttiemme vanavedessä olemme oppineet tuntemaan myös Esterin, Signen, Ellenin, Kaisan, Gerdan, Allin, Sylvin, Tellervon, Eevan, Pentin sekä Jennin. Mutta mitä tiedämme siitä, miten he itse tehtäviinsä suhtautuivat?

Lue lisää:

Urho Kekkosen vinttikoira kävelee puistokäytävän reunaa presidentin kesäasunnolla Kultarannassa 1976.

Presidenttiemme lemmikit

Presidentti Kekkosen kaudesta alkaen olemme oppineet tuntemaan myös valtionpäämiestemme lemmikkieläimet.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

    Kommentteja 17

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

    Kommentteja 1
  • Diplomaatti Tapani Brotherus kotonaan Helsingissä 29.3.2019. Brotherus pelasti vaimonsa Lysan kera n. 2000 chileläistä Chilessä sotilasvallankaappauksen aikan 1973.

    Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Kerstin Hanf haastattelee Joan Jaraa (1973).

    Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

    Kommentteja 1
  • Chileläismies tupakoi lehtikioskin edessä (1971).

    Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

    Kommentteja 17

Aiheeseen liittyvää

2010

  • Kolme presidenttiparia Linnan juhlissa 2010

    Linnan juhlien parhaat palat vuodelta 2010

    Linnan juhlat keräsi ihmiset tv:n ääreen

    Presidentin Linnassa juhlistettiin itsenäisyyspäivää perinteiseen tapaan vuonna 2010. Presidentti Tarja Halosen itsenäisyyspäivän vastaanotto keräsi jälleen vuonna 2010 miljoonayleisön.

  • Linnan juhlat 1959

    ”Viehättävänä ja hillittynä” saapui viimeisenä vieraana vuoden 1959 Linnan juhliin rouva Alli Paasikivi. Edellisen presidentin puoliso olikin Urho ja Sylvi Kekkosen isännöimien juhlien kunniavieras.

2009

  • Kansanedustaja Katri Komi pukeutui vanhoista videonauhoista taiteiltuun asuun Linnan juhlissa 2009

    Kierrätystä Linnan parketeilla

    Katri Komi pukeutui vhs-nauhoista tehtyyn asuun.

    Vuoden 2009 Linnan juhlissa kierrätettiin niin hittikappaleita kuin muotiluomuksiakin.

Relaterade artiklar

2018

2017

  • Promobild för intervjuserien X möter X.

    X möter X: Årets mest (sinnes)förvirrande show är här!

    Finlandssvenska kändisar blir intervjuade av sig själva.

    Yle X3M och Christoffer Strandberg utmanar ditt synsinne i årets mest oväntade show. Vad avslöjar Jörn Donner, Krista Siegfrids och humorgruppen KAJ då de konfronteras av sin spegelbild - i köttet?

2015

  • Mauno Koivisto intervjuas, Yle 1982

    Mauno Koivisto blev president efter Urho Kekkonens långa era

    Koivisto skötte presidentens uppgifter när Kekkonen avgick.

    Socialdemokraten Mauno Koivisto kom att bli president efter Urho Kekkonens långa presidentperiod från 1956 till 1981. Som statsminister skötte Mauno Koivisto presidentens uppgifter när Kekkonen avgick i oktober 1981. Och Koivisto valdes med stor majoritet till president i januari 1982.

2014

  • Sturm und Drang i Vasa, 2007

    Sturm und Drang – femtonåringar lever rockliv

    Hur är det att bli rockstjärna som tonåring?

    Hur är det att bli rockstjärna som tonåring? De unga killarna i metallbandet Sturm und Drang från Vasa slog igenom, fick guld- och platinaskivor och turnerade runt om i världen. Men rocklivet innebär hårt festande och skolarbetet blir lidande.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Elävä arkisto