Hyppää pääsisältöön

20 metriä makeaa ja suolaista

Linnan noutopöytä vuonna 1988. Kuva: Touko Yrttimaa/YLE

Presidentin linnasta ja linnan juhlista tulee tuskin koskaan modernia "Castillo Azulia", jossa tarjotaan cafe lattea, sushia, tapaksia, trendikkäitä juomasekoituksia ja muuta bileruokaa kuten vuohenjuusto-parmankinkku-viikunarullia. Se pysynee muodollisena instituutiona, joka uudistuu hitaasti.

Miksi instituution pitäisi edes muuttua? Kuka nyt kaipaisi kontrolloimatonta juhlintaa tai karnevaalimaista ilakointia, jota vietetään muutenkin pitkin vuotta. Toki kansanjuhlilla on oma merkityksensä, mutta niin on arvokkaalla, valtioon liittyvällä Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotollakin, jota tuttavallisemmin sanotaan Linnan juhlaksi.

Noutopöydän hedelmiä vuonna 2001. kuva: Touko Yrttimaa/YLEVieraiden joukkoon on tullut vuosien varrella muutakin väkeä kuin tasavallan eliittiä, mutta ohjelma kättelyineen ja kahvitteluineen toistetaan kuten ennen vanhaan.

Hedelmäasetelmat ovat olleet aina pöytien koristeena. Hovimestari vastaa vieläkin Linnan juhlien ruokatarjoilusta.

 

Kauniisti koristellut noutopöydät

Itsenäisyyspäivän 20 metriä pitkissä pöydissä on edelleen perinteistä kahvia ja piparkakkuja, pullaa, pikkusuolaisia ja erilaisia täytekakkuja ja voileipäkakkuja. Tarjolla on myös kuuluisaa boolia. 

Nykyaikainen tarjoilu sisältää toki sokerittomia, laktoosittomia ja gluteenittomia leivonnaisia. Kakkujen täytteenä käytetään Kultarannan säilöttyjä hilloja ja pakastemarjoja.

kuva: itsenäisyyspäivä 2003/YLE taltiointi Kolmannen presidentin vaimo Ellen Svinhufvud toi kahvilta ja mantelilta maistuvan kakun kahvipöytään 1930-luvulla.

Stella Konditoria risti sen Ellen Svinhufvudin kakuksi ja valmisti sitä vuosikymmeniä.

Keväällä 2008 Stella Konditoria lopetti alkuperäisen kakun myynnin. Se koristi Linnan juhlien herkkupöytää vuosikymmenten ajan.

Alkujaan juhlatarjoiluun kuuluivat voileivät, mutta ne korvattiin 1950-luvulla  voileipäkakuilla. Syy siihen oli käytännöllinen, sillä voileipien päälliset tahtoivat putoilla tungoksessa hihoihin tai kaula-aukkoihin, kun taas kiinteä voileipäkakkua oli helpompi nauttia iltapuvussa.

Uutta 1990-luvun tarjoilussa olivat pikkulämpimät eli piirakat ja pasteijat. Presidentti Martti Ahtisaaren (1994-2000) aikana tarjoiluun lisättiin maakuntien antimia.

Voileipäkakku vuonna 2004. kuva: Touko Yrttimaa/YLE Vuonna 2005 voileipäkakkuja oli neljä versiota: muikunmäti-, poro-, kasvis- ja rapuvoileipäkakkuja. 

Ruokien kotimaisuus on tärkeää, ulkomailta tuodaan vain eksoottiset hedelmät.

 

 

Linnan booli

Televisiotoimittajien ikuinen kysymys juhlijoille kuuluu ”miltä booli maistuu?” 

Boolisekoituksen suunnitteli presidentti Paasikiven puoliso Alli Paasikivi yhdessä Alkon edustajien kanssa vuonna 1949. Koska resepti urkittiin selville, muutettiin koostumusta vuonna 1976. Boolin alkoholipitoisuus on samaa luokkaa kuin ruokaviinin. Alkon kerrotaan valmistavan boolin pohjan ja Linnassa lisätään siihen limonaadi.


Kahvi kuuluu suomalaiseen juhlaan

Peilisali vuonna 2002. kuva: Touko Yrttimaa/YLEAlkujaan vieraat kävivät presidentin vastaanotolla päiväkahvien merkeissä. Presidentti Stålhberg oli näitä päiväkahvimiehiä. Vieraitakin oli vain 150.

Hän kokeili kerran iltajuhlaa vuonna 1922, mutta varsinaisen illanvieton vakiinnutti tasavallan toinen presidentti Lauri Kristian Relander, joka aloitti avec-kutsujen lähettämisenkin.

Televisiotaltioinnit todistavat vuosittain, että Linnan kutsut pikkuleipineen ja kakkuineen ovat osa suomalaista juhlaperinnettä.


Vuosien varrella ruokatarjoilusta ovat kadonneet Hanna-tädin kakut ja lusikkaleivät ja tilalle on tullut pikkusuolaisia, mutta kahvipöydän lumo säilyy.  

 

Linnan seremoniaa

Vanha kuparinen kahvipannu "Hän". kuvaaja: Touko Yrttimaa/YLE Linnan keittiössä oli käytössä pitkään 250-litrainen kuparipannu ”Hän” kuten keittiön väki aarrettaan kutsui.

Vielä presidentti Kekkosen aikana kahvikupit ja astiat tiskattiin käsin. Tähän tarvittiin 20 tiskaajaa ja 20 kuivaajaa. Nykyään kahvi keitetään kahvikeittimillä ja koneet pesevät tiskit.

Presidentti Tarja Halosen juhlissa on ollut tarjolla reilun kaupan kahvia ja luomuteetä. Nykyisin vieraiden määrä hipoo jo 2000 henkeä. Juhliin kutsutut ovat tehneet jotakin valtion tai kansakunnan hyväksi.  Presidentin kutsu on eräänlainen vastalahja hyvästä työstä.
 

 

Katso myös

Elävä arkisto: Itsenäisyyspäivän vastaanottoon valmistautuminen  (1994)

 

Lähteet:
Linnan juhlat kautta aikojen (Helinä Hirvikorpi, Karisto Oy, 2006)
Ellen Svinhufvud (Hilkka Vitikka, WSOY, 1997)
Apu (4.12.1987)
Tiede-lehti 8/2001
YLE Arkiston kuvanauhat
valokuvat: Kalle Kultala ja Touko Yrttimaa




  • Keskustele tässä kasvisruoasta!

    Onko kasvisruokabuumi tulossa?

    Ruoka on paitsi välttämättömyys, myös asia, joka herättää välillä voimakkaitakin tunteita. Kasvisten syöminen lisääntyy – ja Pellervon taloustutkimus ennakoi, että lihan kokonaiskulutus on kääntymässä laskuun tänä vuonna. Joko voidaan puhua kasvisruokabuumista? Millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia elintarviketeollisuudessa nähdään kasvisbisneksessä?

  • Arto Rastas - keittiömestari, joka ei osannut sanoa ei

    Kun rovaniemeläispojasta mm-kokki tuli.

    Keittiömestari, ravintoloitsija Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan siitä miten hänen uransa pitäisi edetä kunnes hän täyttää 40 vuotta. Nyt 40-vuotiaana katsoessaan taaksepäin 25-vuotista uraansa hän toteaa, että se on mennyt lähes suunnitelman mukaan - vahingossa.

  • Keskustele tässä paremmista työtavoista

    Mistä järkeä töihin?

    Milloin viimeksi olet pysähtynyt pohtimaan, miten teet työtäsi? Oikein jaksottamalla ja suunnittelemalla tietotyötä tekevä voi nujertaa kiireen ja koheltamisen. Miten järkeä töihin ja niiden tekemiseen saadaan? Valmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki Filosofian Akatemiasta kertovat sen tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Toivo runoa, jolla muutetaan maailmaa - toivoa voi jo nyt

    Mikä on sinun runotoiveesi?

    Tämän runon haluaisin kuulla -lähetys nostaa liput liehumaan ja banderollit hulmuamaan. Nyt toivotaan runoja, joilla muutetaan maailmaa! Runo katsoo tulevaisuuteen. Se voi ottaa kantaa, muuttaa maailman kauniimmaksi, hauskemmaksi tai ymmärrettävämmäksi. Millä runolla sinä haluaisit maailmaa muuttaa? Lähetyksen vieraana on rap-artisti Paleface.

  • Keskustele tässä kasvisruoasta!

    Onko kasvisruokabuumi tulossa?

    Ruoka on paitsi välttämättömyys, myös asia, joka herättää välillä voimakkaitakin tunteita. Kasvisten syöminen lisääntyy – ja Pellervon taloustutkimus ennakoi, että lihan kokonaiskulutus on kääntymässä laskuun tänä vuonna. Joko voidaan puhua kasvisruokabuumista? Millaisia uusia liiketoimintamahdollisuuksia elintarviketeollisuudessa nähdään kasvisbisneksessä?

  • Arto Rastas - keittiömestari, joka ei osannut sanoa ei

    Kun rovaniemeläispojasta mm-kokki tuli.

    Keittiömestari, ravintoloitsija Arto Rastas piirsi aikoinaan itselleen aikajanan siitä miten hänen uransa pitäisi edetä kunnes hän täyttää 40 vuotta. Nyt 40-vuotiaana katsoessaan taaksepäin 25-vuotista uraansa hän toteaa, että se on mennyt lähes suunnitelman mukaan - vahingossa.

  • Keskustele tässä paremmista työtavoista

    Mistä järkeä töihin?

    Milloin viimeksi olet pysähtynyt pohtimaan, miten teet työtäsi? Oikein jaksottamalla ja suunnittelemalla tietotyötä tekevä voi nujertaa kiireen ja koheltamisen. Miten järkeä töihin ja niiden tekemiseen saadaan? Valmentaja Sami Paju ja psykologian tohtori Tapani Riekki Filosofian Akatemiasta kertovat sen tässä ohjelmassa.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.

  • Huvittavat ja ihanat isät – mokaileeko iskäsi yhtä hauskasti?

    Suosikkipodcastin isämokat: Onnittele isää huumorilla!

    Löytyikö isän puhelimesta arkaluontoisia kuvia äidistä? Sujahtiko iskän päähän hattu, joka ei ollutkaan oikeasti päähine? Kuulostaako tutulta, eli mokaileeko oma rakas isäsikin hassusti? Suosittu Kaverin puolesta kyselen -podcast teki isänpäivän kunniaksi spesiaalijakson, ja tässä Anna Karhunen ja Tiia Rantanen jakavat kavereiden hauskimmat isämokat. Kuuntele ja lue – naurutakuu!

  • Keskustele tässä asumistuesta!

    Asumistuki paisuu

    Suomessa maksettiin asumistukea viime vuonna ennätykselliset 2,1 miljardia euroa. ' Onko tuki välttämättömyys vai valuuko se vuokranantajien taskuun? Vieraina tietokirjailija, kolumnisti Osmo Soininvaara ja Vuokraturva Oy:n toimitusjohtaja Timo Metsola.

  • Ankaraa bailausta, kovaa harjoittelua ja seksuaalista ahdistelua – Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui ja oli vähällä itsekin romahtaa

    Viulisti Raakel Lignell oli Berliinissä kun muuri murtui.

    Berliini oli kylmän sodan pääkaupunki. Kahtia jaettua Eurooppaa symbolisoinut Berliinin muuri oli myös konkreettinen raja-aita idän ja lännen välillä. Muurin ja kapean rajavyöhykkeen erottamat ihmiset elivät täysin erilaisissa maailmoissa, vain muutaman sadan metrin päässä päässä toisistaan.

  • Vankilaan vai rantalomalle? Millainen kansalainen olisit ollut DDR:ssä?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta?

    Mitä Stasi olisi ajatellut sinusta? DDR oli valtio, jossa tavallinen kansalainen ei saanut muuttaa ulkomaille, ei lukea länsimaisia sanomalehtiä, ei valita vapaasti koulutustaan eikä työpaikkaansa, eikä kritisoida johtajia ilman vankilan uhkaa. Turvallisuuspalvelu Stasi seurasi ja keräsi tietoja käytännössä kaikista Saksan demokraattisen tasavallan kansalaisista.

  • Keskustele tässä kuntien taloudesta

    Miksi kuntien talous sakkaa?

    Yt-neuvotteluja käydään kymmenissä kunnissa ympäri maata. Tänä vuonna lähes kaikkien kuntien talous on hyytymässä miinukselle. Miksi? Studiossa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ja konsultti Eero Laesterä. Ääneen pääsevät myös Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä ja Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari.

  • Keskustele susipolitiikasta

    Mitä mieltä olet susipolitiikastamme?

    Sudet aiheuttavat länsi- ja kaakkois-Suomessa pelkoa, mutta poikkeuslupia susien kaatamiseen saa aniharvoin, koska kyseessä on uhanalainen eläin. Tiukka kaatopolitiikka aiheuttaa konflikteja. Susikysymykseen liittyy vahvoja tunteita ja epäluottamuksen ilmapiiriä. Miten susikiista pitäisi sinun mielestäsi ratkoa?