Hyppää pääsisältöön

Raipe Helminen – 26. kevät

Taidokas ja tappioita vihaava keskushyökkääjä Raimo "Raipe" Helminen jätti jäähyväiset jääkiekkokaukaloille vuonna 2008.

Vuonna 1964 syntynyt Ilves-pelaaja teki 331 maaottelullaan jääkiekon maailmanennätyksen.

Hän edusti Suomea 19 MM-turnauksessa ja kuusissa olympialaisissa. Tämäkin on kansainvälinen ennätys.

Helminen pelasi ensimmäiset arvokisansa Sarajevon olympialaisissa 1984. Selkävaivojen tähden hän putosi maajoukkueesta 1990-luvun alussa.

Toukokuussa 1995 hän oli kuitenkin mukana voittamassa maailmanmestaruutta Tukholmassa.

Hiljainen ja vaatimaton mies osasi tarvittaessa myös kiivastua kanssapelaajille ja tuomareille. Hän on pitänyt hallussaan mm. SM-liigan yhden ottelun jäähyennätystä.

Vuonna 2003 Helminen putosi jälleen maajoukkueesta kotikisojen alla. Keväällä 2008 hänet kuitenkin kutsuttiin vielä kerran maajoukkuepaitaan juhlaottelussa Tšekkiä vastaan.

Voitokkaan ottelun jälkeen Leijona-veteraani istutettiin lahjakeinutuoliin.

Tietolaatikko

Ohjelmasta on poistettu osuudet, joissa on käytetty olympiakuvaa tai Gramex-korvauksen alaista musiikkia.

Keskustele

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Mistä taidenautinnosta muistat M. A. Nummisen parhaiten?

    Läpileikkaus merkittävän baritonilaulajan urasta.

    M. A. Numminen on keksinyt uusrahvaanomaisuuden ja Gommi-jäniksen, karkottanut yleisön Sofian sirkuksesta, laulanut Kulkusia siansaksaksi, istunut naisensa kanssa eduskuntatalon puistossa, käynyt Suomen Talvisotaa 1960-luvulla, ollut boogie, hurmannut ulkomaiset filosofit kiekumalla Wittgensteinin mietelmiä ja jenkannut ulkosynnyttimistä. Katso ja kuuntele, miten kulttuuriradikaalista härnääjästä sukeutui Suomen kansan lemmikki ja kunniatohtori.

  • Paavo ja Raili oli hyvän mielen komediasarja isolla alkukirjaimella

    Paavon ja Railin elämässä sattui ja tapahtui 2004 ja 2006.

    Mitä siitä seurasi, kun aikamiespoika Paavo (Lasse Karkjärvi) kävi voimakastahtoisen luokkakaverinsa Railin (Eija Vilpas) asiakkaana parturissa? Herkkä ja kaunis ihmissuhde, parisuhdehan siitä seurasi. Nasakan railakkaasti kirjoitettu ja esitetty komediasarja hykerrytti suomalaisia vuosina 2004 ja 2006.

  • Nukkekoti – naisen tie irti ahdistavasta avioliitosta

    Henrik Ibsenin näytelmä avioliitosta ja emansipaatiosta.

    Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti (Et Dukkehjem) synnytti ilmestyessään vuonna 1878 runsaasti keskustelua sisältämänsä viktoriaanisten perhearvojen kritiikin vuoksi. Näytelmä esitettiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1880 nimellä Nora.

  • Knalleista dekkareihin – Ohjaaja Rauni Ranta tunsi kuunnelmien koko kirjon

    Rauni Ranta oli viihdekuunnelmien ohjaajakonkari

    "En ajatellutkaan hakeutuvani ohjaajaksi!" Vaan onneksi toisin kävi - radiokuuntelijoiden iloksi. Ilman pitkäaikaisen kuunnelmaohjaajan Rauni Rannan panosta Yleisradion viihdekuunnelmien historia näyttäisi toisenlaiselta: Ranta äkkäsi Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan potentiaalin ja ohjasi pitkällä urallaan lukuisia yleisön suosikkijännäreitä. Ohjaaja kertoi muistoistaan taiteilijahaastattelussa vuonna 1994.

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.