Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Huono heijastin on vaarallinen henkivakuutus

heijastimia (copyright YLE/videokuvaa)Heijastin on hyvä henkivakuutus, ainakin silloin kun se heijastaa. Markkinoilla on edelleen heijastimia, jotka näkyvät yhtä hyvin kuin lapanen. Viranomaiset ovat yrittäneet kitkeä huonoja tuotteita kauppojen hyllyiltä, mutta vaihtelevalla menestyksellä.

Mikkeliläinen katsojamme halusi parantaa lasten polkupyörien näkyvyyttä liikenteessä. Kotona hän alkoi epäillä, ettei ostettu heijastin heijasta lainkaan.

Jo pelkkä ajatus heijastamattomasta heijastimesta on uskomaton. Se on sama kuin myisi hätäsoihtuja, joista ponnahtaa hädän hetkellä kukkia.

Huono heijastin heijastaa vähemmän kuin valkoinen paperi

Laitilalainen yritys valmistaa heijastimia, ja firmalta löytyy kalibroitu mittalaite. Mikkelistä lähetetty heijastin asetetaan pitkän putken toiseen päähän, jonka toisessa päässä on valo ja heijastumista mittaavat anturit.

Ajoneuvoihin ja ihmisiin kiinnitettävien heijastimien pitäisi heijastaa vähintään 400 CIL-yksikön edestä.

-Tämä heijastaa 30. Ei siis käytännöllisesti katsoen lainkaan. Pelkkä valkoinen paperi heijastaa 60 yksikköä, kertoo mittauksen tehnyt laadunohjaaja Sari Suomistoinen Coreplast Oy:stä.

Kaupoissa paljon huonoja heijastimia

Katsojamme lähettämä heijastin on vain jäävuoren huipulla oleva hiutale. Keräsimme kaupoista kokoelman heijastimia tai niiltä näyttäviä tuotteita. Kokoelma osoittautuvat vähintään arveluttaviksi.

Hyvät heijastimet yltävät 2000 CIL:n arvoon, joka on 67-kertainen mikkeliläiseen versioon verrattuna. Miten ihmeessä selvästi heijastimen näköinen tuote voi olla näin onneton? Kyse on lähinnä teknisestä osaamisesta, kertoo Coreplastin toimitusjohtaja Mikko Koivisto.

- Valo heijastuu prismassa kolmen pinnan kautta takaisin autoilijalle. Huonoissa heijastimissa valo menee läpi. Kyse on siitä, onko puristustyökalu oikein asetettu ja että tehdäänkö työ huolellisesti.

Kuinka paljon kalliimpaa on valmistaa kunnollinen heijastin?

- Ei se siitä ole kiinni, kyse on tuotantokustannuksissa ehkä kahden prosentin erosta. Kyse on puhtaasti osaamisesta.

Huono heijastin näkyy vasta kohdalla

Kokeilimme heijastimia talven pimeydessä, ja kuka olisikaan sopivampi testinukke kuin heijastintehtailija. Aloitimme laskemisen, kun ihmissilmä erotti ensimmäisen pilkahduksen.

heijastin (copyright YLE/videokuvaa)Hyvä heijastin näkyi 24 sekuntia ennen kohtaamista. Huono erottui yhtä hyvin kuin lapanen, vasta kohdalla.

Heijastimet eivät erityisvalvonnassa

Tulli, Ajoneuvohallintokeskus ja Kuluttajavirasto valvovat heijastimien laatua. Tullista kerrotaan, etteivät heijastimet ole tällä hetkellä erityisen valvonnan kohteena. Voimat on keskitetty muuhun.

Kuluttajavirasto ja Liikenneturva lähettivät kaksi vuotta sitten kaupoille paimenkirjeen, jossa vaadittiin huonojen heijastimien karsimista markkinoilta.

- Edelleen markkinoilta löytyy huonoa tavaraa, valitettavasti. Vetoammekin elinkeinoelämään, jotta maahantuojat, tukkukauppiaat ja vähittäismyyjät kaikki tuntisivat vastuunsa. Tärkeässä asiassa pitäisi tehdä ryhtiliike, toteaa Kuluttajaviraston tuoteturvallisuuspäällikkö Jaakko Kuustonen.

Heijastimen näköisiä leluja hyllyille erehdyksessä

Mikkeliläinen katsojamme osti surkeaksi osoittautuneen heijastimen Säästötalosta. Kauppias Jari Jukarainen pahoittelee tapahtunutta.

- Olemme pahoillamme, jos näin on päässyt käymään. Meille on tullut muutama tapaus tietoon, ja olemme palauttaneet rahat tai antaneet tilalle heijastimen, joka varmasti heijastaa.

Nesteen huoltoasemalla myytiin leluina kovasti heijastimen näköisiä jousipantoja. Tuotteista vastaa Kesko. Mitähän näillä leikitään, liikennettä kenties?

-Sitä täytyy kysyä maahantuojalta, joka on meille tuotteet toimittananut. Kyseessä on yksittäisen myymälän selkeä virhe. Ei tällaista olisi saanut tarjota meidän kaupoille eikä tällaista saa olla myynnissä missään, toteaa Ruokakeskon tuotetutkimuspäällikkö Matti Kuustonen.

Pelkkä CE-merkki ei riitä

Ostajaa saattaa hämätä myös CE-merkintä. Se yksistään ei takaa mitään, sillä CE saattaa viitata leludirektiiviin, ei heijastimille asetettuihin vaatimuksiin.

CE:n lisäksi jalankulkijoille tarkoitetusta heijastimesta täytyykin löytyä merkintä EN13356.

-Siinä täytyy olla maahantuojan ja valmistajan nimi. CE-merkintä ja tieto siitä, mihin direktiiviin merkintä viittaa, eli tässä tapauksessa siis direktiiviin EN13356.

-Yhteystiedot tuotteen testanneeseen laitokseen olisi oltava myös. Sen lisäksi pitää löytyä käyttöohjeet, painottaa tuoteturvallisuuspäällikkö Jaakko Kuustonen.

Nämä ovat siis lain edellyttämiä merkintöjä ja vaatimuksia, eivät suosituksia.

Kymmenen kuolee vuosittain heijastimen puutteeseen

Onnettomuustutkijalautakunnan jäsen Antero Aho on nähnyt oman osuutensa turhista onnettomuuksista. Jo käytössä olevat heijastimet voi testata kotikonstein.

-Laitetaan taskulamppu silmän viereen, osoitetaan heijastinta ja katsotaan, miten heijastin heijastaa takaisin. Jos ei heijastin näy, se ei ole heijastin.

heijastin mittauksessa (copyright YLE/videokuvaa)Joka vuosi kymmenen jalankulkijaa menettää henkensä siksi, ettei käyttänyt heijastinta. Kymmenet loukkaantuvat. Pimeänajan onnettomuudet tapahtuvat useimmiten taajamissa ja valaistuilla tieosuuksilla, joilla myös pitäisi käyttää heijastinta.

Heijastimien käytön ja laadun puolesta on kampanjoitu puoli vuosisataa. Kaupoista edelleen löytyvät huonot tuotteet aiheuttavat kiukkua, kuvailee tunteitaan Liikenneturvan koulutusohjaaja Heikki Anteroinen.

-Ei ihmisten hengellä saa leikkiä. Joka toinen käyttää jo heijastinta ja huono tuote on hengenvaarallinen. Se luo jalankulkijalle väärän turvallisuuden tunteen. Hän luulee näkyvänsä vaikka ei näy.

Jari Vaara / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.