Hyppää pääsisältöön

Itse asiasta Linnassa

Linnan juhlien suosituin puheenaihe on luonnollisesti itsenäisyys. Puheiden lomassa näemme välähdyksiä muuten vain mieliinjääneistä vieraista.

Vuonna 1982 Rauni Mollberg teki suomalaista elokuvahistoriaa tarttumalla suomalaisten pyhään teokseen, Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen.

Haastattelussa miehet kertovat yhdessä, miksi uusi elokuva oli paikallaan, olihan meillä jo Edvin Laineen klassikkoteos.

Samoissa juhlissa monet juhlat kuvannut Kalle Kultala miettii, miten valokuvaus on hänen aikanaan muuttunut.

Vuonna 2004 pidetyn Suurin suomalainen -kisan voitti marsalkka Mannerheim. Marsalkan lähisukulainen kertoo, miltä Mannerheim-nimen kantaminen on hänestä tuntunut.

Kaksi vuotta myöhemmin jännitettiin, saapuuko juhliin kutsuttu Lordi-yhtye paikalle vai ei. Ei saapunut, sillä "juhlat eivät sopineet bändin profiiliin", kuten presidentti Halonen sanoo.

Suomen juhliessa 90-vuotista itsenäisyyttään Peter von Bagh ehdottaa, että katseen voisi jo siirtää sodista itsenäisyyden mukanaan tuomaan kulttuuriin.

— Aina palataan tähän pahaan uneen, tähän hirveään tapahtumaan, joka varmasti määritteli suomalaista identiteettiä, mutta kulttuurin kautta se voitaisiin määritellä myös sellaisella tavalla, joka vie tätä kansaa eteenpäin, von Bagh sanoo.

Urheilusankarit Tero Pitkämäki ja Kimi Räikkönen puolestaan kertovat, miltä tuntuu seistä silloin korkeimmalla korokkeella kun Maamme-laulu soi.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto