Hyppää pääsisältöön

Itse asiasta Linnassa

Linnan juhlien suosituin puheenaihe on luonnollisesti itsenäisyys. Puheiden lomassa näemme välähdyksiä muuten vain mieliinjääneistä vieraista.

Vuonna 1982 Rauni Mollberg teki suomalaista elokuvahistoriaa tarttumalla suomalaisten pyhään teokseen, Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen.

Haastattelussa miehet kertovat yhdessä, miksi uusi elokuva oli paikallaan, olihan meillä jo Edvin Laineen klassikkoteos.

Samoissa juhlissa monet juhlat kuvannut Kalle Kultala miettii, miten valokuvaus on hänen aikanaan muuttunut.

Vuonna 2004 pidetyn Suurin suomalainen -kisan voitti marsalkka Mannerheim. Marsalkan lähisukulainen kertoo, miltä Mannerheim-nimen kantaminen on hänestä tuntunut.

Kaksi vuotta myöhemmin jännitettiin, saapuuko juhliin kutsuttu Lordi-yhtye paikalle vai ei. Ei saapunut, sillä "juhlat eivät sopineet bändin profiiliin", kuten presidentti Halonen sanoo.

Suomen juhliessa 90-vuotista itsenäisyyttään Peter von Bagh ehdottaa, että katseen voisi jo siirtää sodista itsenäisyyden mukanaan tuomaan kulttuuriin.

— Aina palataan tähän pahaan uneen, tähän hirveään tapahtumaan, joka varmasti määritteli suomalaista identiteettiä, mutta kulttuurin kautta se voitaisiin määritellä myös sellaisella tavalla, joka vie tätä kansaa eteenpäin, von Bagh sanoo.

Urheilusankarit Tero Pitkämäki ja Kimi Räikkönen puolestaan kertovat, miltä tuntuu seistä silloin korkeimmalla korokkeella kun Maamme-laulu soi.

Teksti: Petra Himberg

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto