Hyppää pääsisältöön

Tv-elokuvassa "1943 Elokuu" puntarissa ovat sodan raadollisuus ja mielekkyys

Perhesuhteet ja sodan mielekkyys joutuvat puntariin, kun Lahtisen veljekset Matti, Eino ja Väpi kokoontuvat vanhan äitinsä hautajaisiin. Eletään jatkosodan kesää 1943, jolloin sodan raadollisuus on osa kaikkien arkea.

Lahtisen öykkäröivä veljessarja tunnetaan paikkakunnalla hyvin. Kun voimakastahtoista äitiä ei enää ole, perhe on tuuliajolla.

Sodan katkeroittama Matti on veljessarjan vanhin. Hän yrittää ottaa perheestä vastuun, kun isä ei jaksa ja kun nuorin veli Paavo ei vielä yksin pärjää.

Yksi veljeksistä on menettänyt sodassa kätensä ja tuntee syvää katkeruutta maailman kavaluutta kohtaan. Tunteensa hän hukuttaa viinaan.

Leena-sisar on piikana vauraassa maalaistalossa. Kun Matti-veli palaa rintamalta, hän kuulee, että Leena on raskaana palveluspaikkansa isännälle.

Äidin hautajaisten aattona käydään läpi monia tunteita. Puntarissa ovat sekä ihmissuhteet että sodan mielettömyys.

Vuonna 1990 valmistuneen tv-elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Veikko Aaltonen.

Elokuva on mustavalkoinen, mikä tyylikeinoina toimiikin hyvin elokuvan sota-aikaan sijoittuvan aiheen vuoksi.

1943 Elokuu, tekijät

Rooleissa:
Matti Onnismaa – Matti Lahtinen
Juuso Hirvikangas – Eino Lahtinen
Turo Pajala – Väpi Lahtinen
Santeri Kinnunen – Paavo Lahtinen
Sisko Pikkumäki – Leena Lahtinen
Risto Salmi – Isä
Kaija Pakarinen – Maija
Oiva Lohtander – Junanlaskija
Timo Toikka – Vänrikki, kartanon poika
Eeva-Maija Haukinen – Rekolan emäntä
Harri Tirkkonen – Rekolan isäntä
Vesa Mäkelä – Huuliharpun soittaja
Carita Rodas – Paavon tyttö

Tuotanto:
Yleisradio 1990
Ohjaus ja käsikirjoitus: Veikko Aaltonen
Kuvaus: Raimo Heikkonen
Äänitys: Urpo Ikonen
Leikkaus: Ylermi Siippainen
Puvustus: Mirja Traat ja Tarja Simonen
Naamiointi: Zoe Burtsow
Kuvaussihteeri: Tiina Hukkanen
Tuottaja: Hannu Kahakorpi

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto