Hyppää pääsisältöön

Korkokengissä on asennetta

Leena Sarvi. Kuva: Rita Trötschkes, YLE.

Syksyn kaupat ovat pullollaan trendikkäitä stiletti-, tolppa- ja kiilakorkoisia kenkiä. Uusi korkokenkien sukupolvi on siis jo rantautunut Suomeen. Korkokenkävillitys ja yleisön toivomus johtivat siihen, että syksyn muotimessut tarjosivat Leena Sarven korkkarikoulun kaikille messuvieraille.



Miksi korkokenkiä edes tulisi käyttää?

Muotialan ammattilainen Leena Sarvi suosittelee korkeita korkoja varsinkin niille suomalaisnaisille, joilla on lyhyet jalat. Korkokengät lisäävät pituuden vaikutelmaa, sillä niiden avulla lyhyet alaraajat näyttävät pidemmiltä. 


Parhaimmillaan hyvät korkokengät parantavat myös ryhtiä ja vahvistavat pohjelihaksia, hän sanoo. Tosin kovin korkeat korot ja huonosti istuvat korkokengät lisäävät polviin kohdistuvaa rasitusta.



- Valitettavasti korkokengillä ei voi korjata keskivartalon ylipainoa. Painonhallintaan auttaa vain oikea ruokavalio ja jumppa, jotka pienentävät vatsaa.  Oman hyvinvoinnin vuoksi kannattaa tehdä töitä. Tyylikäs nainen ei synny pelkistä korkokengistä, vaan siihen vaikuttaa tietysti koko olemus.

kuva: Arja Lento- Korkokenkiä kannattaa käyttää vain omasta halusta, sillä korkeat kengät vaativat käyttäjältään asennetta. Korkokenkiin liittyy seksikyyttä, juhlavuutta ja nostetta, sanoo Leena Sarvi.

- Suomalaisnaiset voisivat olla kuten eurooppalaiset sisarensa, jotka kävelevät arkisin korkeilla koroilla huolettoman näköisesti jopa nupulakivikaduilla, huomauttaa Leena Sarvi.


- Toivon, että suomalaisnaiset panostaisivat enemmän ulkonäköönsä ja käyttäisivät enemmän korkokenkiä, jotka toimivat heidän edukseen. Tietysti korkokengissä ei voi juosta eikä niitä voi käyttää, jos kantaa painavia tavaroita, muistuttaa Leena Sarvi.

 

Korkkarikoulun oppilaat oppivat tyylikkyyttä

- Kävelyn pitää olla nautinnollista, rauhallista ja naisellista, sanoo Leena Sarvi. Hän opastaa nuoria naisia, jotka kapuavat rohkeasti lavalle kokeilemaan tarjolla olevia korkeita korkoja.


- Nosta hartiat ensin ylös, vie ne sitten taakse ja laske hartiat sitten alas. Nyt hartiasi ovat oikeassa kohdassa, neuvoo Leena Sarvi Annaa, joka tepastelee lavan poikki reippain askelin. -Nosta vielä leuka ylös ja katso eteenpäin, kun kävelet.

kuva: Rita TrötschkesHän korjaa Annan eteenpäin nojaavaa asentoa ja kehottaa nuorta naista liikuttamaan myös käsiä.


 - Vasen kätesi on kuin sinkkukäsi, sillä elää omaa elämäänsä eikä liiku oikean käden tapaan rennosti. Anna oppii nopeasti ja harjoittelee vielä käsilaukun kuljettamista, kunnes vuoroon tulevat Pia ja Tytti.


Leena Sarvi korvaa myös Pian asentoa, askeleen pituutta ja hartioiden ryhtiä. Nuori nainen astelee lavalla määrätietoisen näköisesti. Sitten vuoroon tulee Tytti, jonka jalkaterän asentoa korjataan. Se näyttää liiaksi balettitanssijan viistolta kulmalta. Myös Tytin kävely näyttää pienen opetuksen jälkeen hyvältä.

 

 

Kenkäostoksilla

Leena Sarvi muistuttaa siitä, että ostopäätökseen ei pidä vaikuttaa kengän numero.

kuva: Arja Lento - Päkiän ja kannan suhde tulee olla oikea. Napakka ja miellyttävästi istuva kenkä, jossa on hyvä lesti ovat tärkeimmät asiat. Korkokenkien tulee olla tarkoituksenmukaiset ja koron korkeushan on maku- ja mukavuusasia, hän luettelee.

 - Kun löydät hyvät korkokengät, osta niitä samalla kaksi paria. Näin voit vuorotella niiden käyttöä ja kenkien käyttöikä ikään kuin pitenee.


-Jos kenkä on kovin ohutpohjainen, voi siihen laittaa geelimäiset päkiätyynyt, jotka helpottavat paineen tunnetta päkiässä. Korkkareilla kävelemisen oppii noin 3 kuukaudessa, mutta harjoittelua pitää toistaa päivittäin tunnin ajan. Tiskaa vaikka korkokengät jalassasi, jotta totut kenkiisi, ehdottaa Leena Sarvi.

 

  • Tähtiä ja tähteitä Strömsössä: Vieraana trashionista Outi Pyy

    Outi Pyy haluaa muuttaa tapaamme suhtautua vaatteisiin.

    Jo 20 vuotta muotialalla työskennellyt Pyy päätti vaihtaa uransa suuntaa nähtyään, kuinka paljon perinteinen muotiala kuormittaa ympäristöä. Hän halusi kuitenkin säilyttää tyylinsä, joten muita tapoja muodin kuluttamiseen oli löydyttävä. Nyt hän valmistaa uniikkivaatteita muiden jätteistä eli käytetyistä vanhoista vaatteista ja kodin tekstiileistä.

  • Kalju ja kaunis nainen

    ”Hiukset ovat naisen kruunu, niinhän sitä sanotaan”.

    Kampaajaksi opiskellut Saga rakasti näyttäviä kampauksia ja superpitkiä ripsiä. ”Hiukset ovat naisen kruunu, niinhän sitä sanotaan”. Nyt sairaus on vienyt Sagan hiukset, ripset ja kulmakarvat. Peilistä katsoo vieras nainen. Tuhkimotarinoiden Outi Broux on harrastanut valokuvausta ja hän halusi näyttää Sagalle valokuviensa kautta, kuinka kaunis Saga on - ilman hiuksiakin!

  • Aamusydämellä: Tatuoidut

    Tatuoinneista on tullut valtakulttuuria.

    Tatuoinnit olivat aiemmin merimiesten ja vankien alakulttuuria, mutta nykyisin niistä on tullut osa valtakulttuuria. Yksittäinen tatuointi ei enää edes herätä huomiota, mutta jos tatuoinnit peittävät lähes koko kehon, on kyseessä vakavampi harrastus. Anu Lehtiölle ja Antti Räisäselle oma keho on taideprojekti.

  • Aamusydämellä: Koukussa kauneuteen - 30.03.2014

    Erilaisista kauneusleikkauksista ja muista esteettisistä hoidoista on tullut sosiaalisesti hyväksytympiä ja sitä kautta myös yleisempiä. Kynnys leikkauksiin on laskenut ja usein yksi leikkaus johtaa toiseen. Kokemuksistaan kauneuskirurgiasta ja niiden suhteesta itsetuntoon kertovat Minna Klintrup (vas.) ja Jannika Peltonen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Tyyli