Hyppää pääsisältöön

Inflaatio ja katovuosi huolettivat Kekkosta uudenvuodenpuheessa 1975

Talouden huonot näkymät, inflaatio, asumisen kallistuminen sekä edellisen kesän sateet huolestuttivat presidentti Kekkosta tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1975.

Aivan ensimmäiseksi Kekkosen katse on kuitenkin tulevassa: jo piankin pääsisivät eurooppalaiset valtiomiehet Helsinkiin yhteiseen ETYK-pöytään.

Maailmanlaajuinen energiakriisi oli ajanut Suomenkin talouden taantumaan. Inflaation myötä "myös monenlainen keinottelu pääsee kukoistamaan", Kekkonen varoittaa.

"On pakko totuttautua siihen, että kulutusta voi lisätä vain samassa mitassa kuin oma tuotanto kasvaa", hän sanoo, ja muistuttaa, ettei idänkauppa suinkaan ole läntisen kaupan korvike laman aikana.

Erityistä huolta presidentti kantaa asumisen "suorastaan järkyttävästä" kallistumisesta.

"Tilanne on kestämätön - eihän ihminen elä vain asunnon hankkimista varten."

Nousseiden asumiskustannusten lisäksi Kekkonen esittää tarkkoja lukuja maatalouden tilasta. Vesikesä 1974 oli tuottanut viljelijöille surkean satokauden ja karjapuolella jopa lypsylehmiä oli jouduttu teurastamaan.

Kekkosen mukaan tavoitteeksi pitäisi asettaa omavaraisuus kaikissa niissä maataloustuotteissa, joita maassamme voidaan kohtuullisin kustannuksin tuottaa. Presidentti siteeraa vanhaa talonpoikaissanontaa: "Ei kunnolla piisaa, ellei vähän jää."

YK oli julistanut alkavan vuoden kansainväliseksi naisten vuodeksi. Teemoina olivat tasa-arvo, kehitys ja rauha. Kekkonen päättää uudenvuodenpuheensa juhlavasti sanoen teemojen osoittavan, että naisten aseman korjaaminen on nähtävä osana kansallista ja kansainvälistä pyrkimystä kohti oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Teksti: Petra Himberg ja Elina Yli-Ojanperä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto