Hyppää pääsisältöön

Mustan laatikon salaisuus - miten Neuvostoliitto vaikutti toimittajiin

Miten Neuvostoliitto vaikutti suomalaisiin toimittajiin? Kuinka pitkälle suomalaiset olivat valmiita menemään myötäilyssään ja minkälaisia muotoja idänsuhteiden hoito synnytti?

Yksi selvittämätön luku suomalaisen journalismin historiassa on pienen, mutta sitäkin äänekkäämmän Toimittajaliitto Ry:n toiminta 70-80 –luvuilla.

Tämä Skp:n vähemmistön eli ns. taistolaisten yhteenliittymä onnistui levittämään poliittista sanomaansa kaikkiin keskeisiin tiedotusvälineisiin. Sen vaikutus ehtyi 80-luvun loppupuolella samaan aikaan kun Neuvostoliiton vaikutusvalta hiipui.

Toimittajaliitto oli yksi Neuvostoliiton monista kanavista Suomeen. Moskova rahoitti parin vuosikymmen ajan Suomen kommunistista puoluetta ja erityisesti sen vähemmistöä.

Rahaa propagandatyöhön annettiin 70-80-luvuilla ainakin 150 miljoonaa markkaa. Tukea lisäsivät muun muassa painotilaukset, opintostipendit, lentoliput ja matka-apurahat.

Toimittajaliitto pyrki verkottumaan keskeisiin tiedostusvälineisiin. Pääpaino asetettiin suuriin viestintätaloihin Yleisradioon, Helsingin Sanomiin, Suomen Tietotoimistoon ja Hufvudstadsbladetiin.

Syntyi uudenlaisia ohjelmasarjoja joissa punaväriä ei kaihdettu. Esimerkiksi sarjat Työläisen arkea tai Neuvostoihmisiä herättivät poliittisuudellaan kritiikkiä. Neuvostoliittoa kuvattiin tähän tapaan työläisten paratiisina, mallimaana myös Suomelle.

Toimittajaliitto eteni myös Helsingin Sanomiin. Kiihkeimpään poliittiseen aikaan sen toimitusosasto oli edistyksellisten voimien eli ns. yleisdemokraattisen rintaman käsissä. Tosiasiassa valtaa käytti äärivasemmisto ja toimittajaliitto.

Teksti: Jouni Tervo

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto