Hyppää pääsisältöön

Mustan laatikon salaisuus - miten Neuvostoliitto vaikutti toimittajiin

Miten Neuvostoliitto vaikutti suomalaisiin toimittajiin? Kuinka pitkälle suomalaiset olivat valmiita menemään myötäilyssään ja minkälaisia muotoja idänsuhteiden hoito synnytti?

Yksi selvittämätön luku suomalaisen journalismin historiassa on pienen, mutta sitäkin äänekkäämmän Toimittajaliitto Ry:n toiminta 70-80 –luvuilla.

Tämä Skp:n vähemmistön eli ns. taistolaisten yhteenliittymä onnistui levittämään poliittista sanomaansa kaikkiin keskeisiin tiedotusvälineisiin. Sen vaikutus ehtyi 80-luvun loppupuolella samaan aikaan kun Neuvostoliiton vaikutusvalta hiipui.

Toimittajaliitto oli yksi Neuvostoliiton monista kanavista Suomeen. Moskova rahoitti parin vuosikymmen ajan Suomen kommunistista puoluetta ja erityisesti sen vähemmistöä.

Rahaa propagandatyöhön annettiin 70-80-luvuilla ainakin 150 miljoonaa markkaa. Tukea lisäsivät muun muassa painotilaukset, opintostipendit, lentoliput ja matka-apurahat.

Toimittajaliitto pyrki verkottumaan keskeisiin tiedostusvälineisiin. Pääpaino asetettiin suuriin viestintätaloihin Yleisradioon, Helsingin Sanomiin, Suomen Tietotoimistoon ja Hufvudstadsbladetiin.

Syntyi uudenlaisia ohjelmasarjoja joissa punaväriä ei kaihdettu. Esimerkiksi sarjat Työläisen arkea tai Neuvostoihmisiä herättivät poliittisuudellaan kritiikkiä. Neuvostoliittoa kuvattiin tähän tapaan työläisten paratiisina, mallimaana myös Suomelle.

Toimittajaliitto eteni myös Helsingin Sanomiin. Kiihkeimpään poliittiseen aikaan sen toimitusosasto oli edistyksellisten voimien eli ns. yleisdemokraattisen rintaman käsissä. Tosiasiassa valtaa käytti äärivasemmisto ja toimittajaliitto.

Teksti: Jouni Tervo

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto