Hyppää pääsisältöön

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio

Kun Sauli Niinistö alkuvuodesta 2009 nai Jenni Haukion, saivat suomalaiset uuden julkkiksen. Alkuvaiheessa pariskunta esiintyi julkisuudessa kuitenkin vain harvakseltaan.

Eduskunnan 60-vuotias puhemies Sauli Niinistö meni naimisiin kokoomuksen 31-vuotiaan viestintäpäällikön Jenni Haukion kanssa Porin Reposaaressa 3.1.2009.

Niinistö ja Haukio olivat seurustelleet salaa kahden vuoden ajan ennen naimisiinmenoa. Häät tulivat yllätyksenä myös monelle kokoomuslaiselle.

Häiden jälkeenkin pariskunta on esiintynyt julkisuudessa harvakseltaan. Joulukuussa 2009 iltapäivälehdet löysivät kuitenkin aiheen kirjoitukseen Jenni Haukion pienestä etikettivirheestä Linnan juhlilla.

TV-katselijat nimittäin pääsivät todistamaan, että Haukio joi juhlissa kahvikupista, jossa törötti lusikka. Etiketin mukaan lusikka tulee laskea lautaselle ennen juomista.

Niinistön ja Haukion yhteistyö alkoi vuonna 2006, kun Haukio kiersi kokoomuksen toiminnanjohtajana Niinistön presidentinvaalikiertueella Satakunnassa. Tuolloin Haukio seurusteli vielä hiustaiteilija Harri Paanasen kanssa.

Vuona 1977 Porissa syntynyt Haukio aloitti kokoomuksen viestintäpäällikkönä puoli vuotta seurustelun alkamisen jälkeen. Haukio on ollut aktiivinen kokoomuslainen jo nuoresta lähtien.

Sekä Niinistö että Haukio ovat tunnettuja kirjallisesta tuotannostaan. Haukio on kirjoittanut kaksi runoteosta ja Niinistö on kirjoittanut kaksi kirjaa omasta elämästään.

Niinistö solmi ensimmäisen avioliittonsa Marja-Leena Alangon kanssa vuonna 1974. Heille syntyi kaksi poikaa, Nuutti ja Matias. Marja-Leena Niinistö menehtyi liikenneonnettomuudessa vuonna 1995.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto