Hyppää pääsisältöön

Sairas, sairaampi, sairaskoti

Vuonna 1976 perustettu Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys rakennutti Suomen ensimmäisen sairaskodin. Sen tarkoituksena oli tarjota ”maksutta tai omakustannushintaan” majoitusta ja kuntoutusta sotainvalideille. MOT-ohjelma tutki sairaskodin outoja kuvioita.

Joensuun kaupungilla on alusta lähtien ollut läheiset suhteet Sairaskotiyhdistykseen. Joensuun silloinen kaupunginjohtaja Aaro Heikkilä oli yksi Sairaskotiyhdistyksen perustajista.

Kaupunki avusti yhdistystä hoitolaitoksen rakennuttamisessa muun muassa lahjoittamalla yhdistykselle tontin, jolle sairaskoti rakennettiin. Lisäksi kaupunki takasi lainoja, joita yhdistys otti rakennuttamista varten.

Sairaskoti on laajentunut vuosien varrella muun muassa Joensuun kaupungin ja Raha-automaattiyhdistyksen tuen avulla. Se on perustanut Kuntohovin kuntoutuslaitoksen ja kylpylän sekä hankkinut ja rakennuttanut palvelu- ja vuokrataloja. Sairaskotiyhdistys perusti myöhemmin toisen osakeyhtiön, Kuntohovin Lääkäriaseman.

Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys ei kuitenkaan pitänyt siitä, että Joensuun kaupunginvaltuusto alkoi kysellä kaupungin saatavien perään. Yhdistys erotti marraskuussa kaupungin jäsenyydestään.

Sairaskotiyhdistyksen perustama Kuntohovin Lääkäriasema joutui myös kilpailijoidensa hampaisiin. Yksi näistä, Kuntohovin vuokralaisena toimiva Itä-Suomen Lääkärikeskus teki vuokraisännästään selvityspyynnön kilpailuvirastoon.

Joensuun kaupunki ja kilpaileva lääkäriasema eivät ole ainoita tahoja, joiden kanssa Sairaskotiyhdistyksen johto on riidellyt. Toimitusjohtaja Ahti Karttunen ja muu johto on joutunut napit vastakkain myös alaistensa kanssa.

Teksti: Timo Sipola

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto