Hyppää pääsisältöön

Rikostarinoita Suomesta: Unisurma

Helsingin poliisin hälytyskeskus sai elokuisena aamuna vuonna 1993 puhelinsoiton hätääntyneeltä naiselta, joka kertoi löytäneensä verta vuotaneen miehensä elottomana sängystään. Asunnolle saapunut ambulanssihenkilökunta totesi miehen kuolleeksi ja soitti paikalle poliisin.

Poliisi totesi nopeasti, että kuolema oli aiheutunut ampumalla pään seudulle, sillä korvasta vuotaneen veren lisäksi iholla oli ruutijäämiä. Kuolinsyy saattoi siis olla ampumalla suoritettu itsemurha.

Vaimo kertoi poliisille, että hän oli ollut poissa kotoa koko viikon pariskunnan keskinäisten riitojen takia. Surmaa edeltävänä iltana nainen oli kuitenkin yhteisestä sopimuksesta palannut töiden jälkeen kotiin. Puolisot kävivät nukkumaan saunomisen jälkeen, mutta nainen oli siirtynyt nukkumaan alakertaan miehen kuorsaamisen vuoksi. Varhain aamulla hän palasi yläkertaan antamaan miehelleen tämän lääkkeet, kun hän löysi puolisonsa elottoman oloisena.

Miehellä oli ollut revolveri, jota hän säilytti yöpöytänsä laatikossa. Asetta poliisi ei kuitenkaan löytänyt. Tutkijat alkoivat epäillä itsemurhateoriaa, koska ammuttu laukaus ei ollut itsemurhalle tyypillinen niin sanottu kosketuslaukaus. Myös luodin reitti korvakäytään ei ollut tyypillistä itsemurhalle. Kenties kyseessä olikin henkirikos?

Lopulta vaimon tilanne muuttui koko ajan vakavammaksi muun muassa naisen sekavien ja ristiriitaisten kertomusten vuoksi. Häntä alettiin epäillä henkirikoksesta. Poliisilla ei kuitenkaan ollut riittävää näyttöä hänen pidättämisekseen. Kun nainen voitiin pidättää, hän kertoi entisen seurustelukumppaninsa olleen mahdollinen surmaaja. Eräs vaihtoehto naisen mukaan saattoi olla aviomiehen liiketoveri. Tutkimuksissa mikään ei kuitenkaan viitannut näihin miehiin.

Motiivia selvitettäessä huomattiin, että mies oli hakenut avioeroa ja että nainen oli tehnyt miehestään useita perättömiä ilmiantoja tämän työpaikalle ja sosiaaliviranomaisille. Riitaisan pariskunnan suhde oli siis miehen toimesta päättymässä. Ehkäpä motiivina oli kosto? Poliisi alkoi kuitenkin epäillä motiiviksi rahaa. Pariskunta oli tehnyt seurusteluaikana joustoturvavakuutuksen, johon sisältyi 100 000 markan korvaus kuolemantapauksen sattuessa. Mies oli ilmoittanut naisen edunsaajakseen.

Poliisi rekonstruktoi ampumisen ja suoritti muita teknisiä tutkimuksia, joiden perusteella voitiin sanoa miehen kuolleen oman aseensa luotiin, joskaan teko ei ollut itsemurha. Lisäksi kyettiin poissulkemaan mahdollisuus, että taloon olisi tullut joku, joka ei tuntenut paikkaa entuudestaan. Toisaalta myös talon tunteneilla ihmisillä ei tutkimusten mukaan ollut motiivia eikä sen enempää mahdollisuutta veritekoon.

Marraskuussa käräjäoikeus antoi tuomionsa. Vaimo tuomittiin elinkautiseen vankeuteen vakaasta harkinnasta ja omanedun tavoittelusta ja erityistä julmuutta osoittaen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto