Hyppää pääsisältöön

Kansa ja kirkko

Kirkko oli mahtitekijä vuoden 1809 Suomessa. Tänä päivänä tilanne on toinen. Suomi on maallistunut.

Kirkon merkityksen väheneminen näkyy mm. siinä, että yhä useampi suomalainen jättää kirkon.

Emeritusarkkipiispa John Vikström sanoo, että luterilaisuus vaikuttaa kyllä pohjavirtana, vaikka luterilaisuus ei näy suomalaisessa yhteiskunnassa kovin voimakkaana päällepäin.

Kirkko antaa ihmisille identiteetin ja kristinusko kuuluu kulttuurimme, Vikström korostaa.

Arvostelijat syyttävät kirkkoa tapauskollisuudesta ja arvokonservatiivisuudesta. Esimerkiksi kirkon suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on ristiriitaista ja vanhojen arvojen sävyttämää.

Pari sataa vuotta sitten kirkko oli vielä mahtitekijä. Kun Suomesta vuonna 1809 tuli hävityn sodan seurauksena Venäjän autonominen alue, vannottiin kaikissa Suomen kirkoissa seisaalleen nousten uskollisuuden vala uudelle hallitsijalle eli Venäjän keisarille.

Kirkon asemaa pohtiva ohjelma kuuluu ohjelmasarjaan Kansakunnan kalenteri, jossa peilataan suhteessa toisiinsa tämän päivän Suomea ja Suomea vuonna 1809.

Teksti: Reijo Perälä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto