Hyppää pääsisältöön

Hakoisten kartano

Etelähämäläinen Hakoisten kartano on mahdollisesti maamme vanhin edelleen käytössä oleva kartano. Tilan vaiheita voidaan seurata ainakin 1200-luvulta alkaen.

Kartanon todellinen historia ulottunee vieläkin edemmäs, aina rautakaudelle asti.

Omistajat tunnetaan vuodesta 1540 lähtien. Poikkeuksellista on se, että 1600-luvulta lähtien kartanolla on ollut vain kaksi omistajasukua, ensin Ugglat ja sitten Leijonhufvudit, joihin myös nykyinen omistajat Rosenbergit polveutuvat.

Nykyinen uusklassismia edustava päärakennus valmistui vuonna 1810. Rakennusta ympäröi englantilaistyyppinen puisto.

Artikkelissa pääsemme seuraamaan kartanon elämää 2000-luvulla. Elinkeino saadaan maidontuotannosta.

— Kyllä tästä on romantiikka kaukana - multaa kynsien alla ja lantaa saappaissa, kartanon emäntä Riitta Rosenberg naurahtaa navetassa.

Rahat suurtilan pyörittämiseen saadaan metsästä, jota on kunnioitettavat 1 700 hehtaaria. Peltoa on 250 hehtaarin verran, siitä valtaosa on rehuviljalla.

Päärakennuksen interiööri on huikaiseva. Kalustuksena löytyy mm. Kustaa III:n Drottningholmin linnasta lahjoittama sininen kalusto, joka aiemmin oli kuulunut hänen suomalaissyntyiselle tallimestarilleen, myöhemmälle kreiville, Adolf Fredrik Munckille.

Teksti: Petra Himberg

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto