Hyppää pääsisältöön

Lastendraama Seikkailu Olavinlinnassa oli näyttelijäperheiden hilpeä taidonnäyte

Janne Auvinen ja Antti Majanlahti seikkailivat Olavinlinnassa vuonna 1978.
Antti Majanlahti ja Janne Auvinen seikkailivat Savonlinnassa kesällä 1977. Janne Auvinen ja Antti Majanlahti seikkailivat Olavinlinnassa vuonna 1978. Kuva: Yle kuvapalvelu. Seikkailu Olavinlinnassa

Pertti Nättilän kirjoittama ja Vili Auvisen ohjaama Seikkailu Olavinlinnassa on erinomainen esimerkki siitä, miten saada notkeasti aikaiseksi hyväntuulinen, toimiva ja laadukas lastenseikkailu. Rooleissa nähdään viisi Majanlahtea, viisi Roinetta, kolme Pasasta ja kaksi Auvista. Raikas seikkailu nähtiin televisiossa kesällä 1978.

Yleisön toivoma Seikkailu Olavinlinnassa julkaistiin 14.6.2018 katsottavaksi pysyvästi Areenassa.

Kesäloma alkaa ja Antti (Antti Majanlahti) ja Janne (Janne Auvinen) pääsevät odotetulle retkelle Olavinlinnaan. Poikien lisäksi linnan sillan ylittävät kaksi roistoa. Linnassa valmistaudutaan oopperajuhliin, joten roistot pyrkivät soluttautumaan linnan uumeniin kuorolaisiksi naamioituneina. Tämä ei kuitenkaan täysin onnistu.

Linnareissun jälkeen pojat törmäävät kyläkaupan ovella linnassa tapaamaansa kummallisesti käyttäytyvään, siansaksaa puhuvaan mieheen, Mankiin (Veijo Pasanen). Pojat lähtevät seuraamaan häntä. Pian pojille käy selväksi, etteivät miehet ole liikkeellä ihan laillisilla asioilla. Mutta ennen kuin he ehtivät hälyttää apua, ehtivät roistot napata heidät. Mutta mistä oikein on kyse? Mitä roistot oikein ovat tehneet?

– Skudaa! Guten Tag! Ich willen, wollen schöne Frau, öö, Mädchen essen. Yes.
– Minä haen kauppiaan, se ossoo saksaa.
– Nix kauppias, nix kauppias! Bier und näkkibrot, bitte!
– Näkkileipee! Montako pakettia?
– Zwei paketti, zpaketti. Kaks!
― Manki kyläkaupassa

Seikkailua Olavinlinnassa voi hyvällä syyllä kutsua pienen piirin taidonnäytteeksi. Vili Auvinen ohjaa draamassa omaa poikaansa Jannea. Antin vanhempia esittävät hänen vanhempansa Maija-Liisa ja Mikko Majanlahti. Jannen vanhempia esittävät hänen tätinsä Liisa Roine ja tätinsä mies Seppo Mäki. Jannen oma äiti Eila Roine puolestaan nähdään mummon roolissa. Roineen–Auvisen perhettä oli nähty tv:ssä yhdessä usein aiemminkin, aina rakastetusta Heikista ja Kaijasta lähtien. Myös Jannen ja Antin pikkusisarukset vilahtavat Olavinlinnan seikkailussa, osa heistä serkkuineen.

Ansiokkaasti säheltävä Manki oli tietysti tuttu jo Pertsasta ja Kilusta. Olavinlinnan puvustonhoitajaa esittää Veijo Pasasen vaimo Marjatta, ja heidän tyttärensä Outi puolestaan nähdään kyläkaupan myyjänä. Mankin rikoskumppania Jaskaa esittää Esko Roine. Ohjaaja itse nähdään poliisin roolissa.

Kepeä, lastendraamaan hyvin sopiva viihteellinen musiikki on Risto Hiltusen käsialaa. Hiltunen myös nähdään oopperan kuoron kapellimestarin roolissa.

Kolmiosainen draama kuvattiin Savonlinnassa ja Enonkoskella kesällä 1977, tv-yleisö otti seikkailun innostuneesti omakseen seuraavana kesänä.

Seikkailu Olavinlinnassa: näyttelijät ja tekijät

Antti - Antti Majanlahti
Janne - Janne Auvinen
Antin äiti - Maija-Liisa Majanlahti
Jannen äiti - Liisa Roine
Jannen isä - Seppo Mäki
mummu - Eila Roine
naapuri - Mikko Majanlahti
Manki - Veijo Pasanen
Jaska - Esko Roine
kapellimestari - Risto Hiltunen
vahti - Markku Kiiski
opas - Pertti Mutka
puvustonhoitaja - Marjatta Pasanen
postitalon isäntä - Kauko Pöllänen
lapset - Kati Aalto, Mika Majanlahti , Sanna Majanlahti, Susanna Roine, Sami Roine, Aleksi Mäki, Alina Mäki
kauppias - Kai Järventaus
myyjä - Outi Pasanen
poliisi - Vili Auvinen
poliisi - Heikki Holopainen
pomo - Harri Virtanen

ohjaus - Vili Auvinen
käsikirjoitus - Pertti Nättilä
kuvaus - Mauri Aalto
leikkaus - Ylermi Siippainen
äänitys - Eino Lehtinen, Markku Mäkinen
musiikki - Risto Hiltunen
lavastus - Lauri Elo
järjestäjä - Juha Hyvönen

Janne ja Antti Mankin ja Jaskan jäljillä: Valikoituja otteita

Lue lisää:

Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa

Pertsa, Kilu ja ne kadonneet kesät, joina elämä oli yhtä seikkailua

Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -nuortenromaanit sovitettiin 1970-luvulla tv-sarjaksi. Sarjat ohjasi näyttelijänä ja Tampereen Työväen Teatterin ohjaajana tunnettu Vili Auvinen.

Lue lisää:

Vesa-Pekka Mäkinen (Roope), Maria Larpo (Ellen) ja Riku Suokas (Pepe) draamasarjassa Kuka uskoo haikaraa (1983).

Kuka uskoo haikaraa -nuortensarja oli teemoiltaan aikaansa edellä

Uolevi Nojosen kirjoittama ja Pekka Lepikön ohjaama, kesään 1983 sijoittuva seikkailusarja koukutti varhaisteinit tv:n ääreen seuraavana talvena. Kiitetty sarja onnistui draaman keinoin olemaan tiukasti kiinni ajassaan ja jopa tulevassa: voisiko nuorten käyttäytymistä alkaa säädellä massoittain elektronisen pelin kautta?

Lue lisää:

Heikki ja Kaija: Sen siitä sitten saa

Heikki on loukannut kätensä eikä pysty työskentelemään. Perheen talous menee tiukoille ja Kaijan äiti päättää yrittää auttaa nuortaparia rahahuolissa.

Lue lisää:

Heikki ja Kaija: Ristiäiset

Heikin ja Kaijan taloudessa on tässä jaksossa juhlat, kun pariskunnan ensimmäinen lapsi kastetaan.

Lue lisää:

Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä: Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki) ja Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki).

Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.

Lue lisää:

Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki) ja Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki).

Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

Lue lisää:

Sirkuspelle Hermanni

Hermanni välittää kaikenmoisista elukoista

Hermannin hätäapu kutsuu! Pelle Hermanni muistuttaa, että kaikenlaisista eläimistä ja kasveista on pidettävä hyvää huolta.

Lue lisää:

Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

Näin Hermannia tehtiin

Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

Lue lisää:

Ole ohjelmasta Koulupojat Olavinlinnassa (1983).

Koulupojat Olavinlinnassa

Kun Kari tulee Jussin kutsumana vierailulle Savonlinnaan, alkaa aikamatka Olavinlinnassa. Koulupojat haistavat ruudin katkun vihollisen hyökätessä, miekkailevat portaissa ja näkevät käytävillä linnan historiallisia hahmoja.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.