Hyppää pääsisältöön

Lastendraama Seikkailu Olavinlinnassa oli näyttelijäperheiden hilpeä taidonnäyte

Janne Auvinen ja Antti Majanlahti seikkailivat Olavinlinnassa vuonna 1978.
Antti Majanlahti ja Janne Auvinen seikkailivat Savonlinnassa kesällä 1977. Janne Auvinen ja Antti Majanlahti seikkailivat Olavinlinnassa vuonna 1978. Kuva: Yle kuvapalvelu. Seikkailu Olavinlinnassa

Pertti Nättilän kirjoittama ja Vili Auvisen ohjaama Seikkailu Olavinlinnassa on erinomainen esimerkki siitä, miten saada notkeasti aikaiseksi hyväntuulinen, toimiva ja laadukas lastenseikkailu. Rooleissa nähdään viisi Majanlahtea, viisi Roinetta, kolme Pasasta ja kaksi Auvista. Raikas seikkailu nähtiin televisiossa kesällä 1978.

Yleisön toivoma Seikkailu Olavinlinnassa julkaistiin 14.6.2018 katsottavaksi pysyvästi Areenassa.

Kesäloma alkaa ja Antti (Antti Majanlahti) ja Janne (Janne Auvinen) pääsevät odotetulle retkelle Olavinlinnaan. Poikien lisäksi linnan sillan ylittävät kaksi roistoa. Linnassa valmistaudutaan oopperajuhliin, joten roistot pyrkivät soluttautumaan linnan uumeniin kuorolaisiksi naamioituneina. Tämä ei kuitenkaan täysin onnistu.

Linnareissun jälkeen pojat törmäävät kyläkaupan ovella linnassa tapaamaansa kummallisesti käyttäytyvään, siansaksaa puhuvaan mieheen, Mankiin (Veijo Pasanen). Pojat lähtevät seuraamaan häntä. Pian pojille käy selväksi, etteivät miehet ole liikkeellä ihan laillisilla asioilla. Mutta ennen kuin he ehtivät hälyttää apua, ehtivät roistot napata heidät. Mutta mistä oikein on kyse? Mitä roistot oikein ovat tehneet?

– Skudaa! Guten Tag! Ich willen, wollen schöne Frau, öö, Mädchen essen. Yes.
– Minä haen kauppiaan, se ossoo saksaa.
– Nix kauppias, nix kauppias! Bier und näkkibrot, bitte!
– Näkkileipee! Montako pakettia?
– Zwei paketti, zpaketti. Kaks!
― Manki kyläkaupassa

Seikkailua Olavinlinnassa voi hyvällä syyllä kutsua pienen piirin taidonnäytteeksi. Vili Auvinen ohjaa draamassa omaa poikaansa Jannea. Antin vanhempia esittävät hänen vanhempansa Maija-Liisa ja Mikko Majanlahti. Jannen vanhempia esittävät hänen tätinsä Liisa Roine ja tätinsä mies Seppo Mäki. Jannen oma äiti Eila Roine puolestaan nähdään mummon roolissa. Roineen–Auvisen perhettä oli nähty tv:ssä yhdessä usein aiemminkin, aina rakastetusta Heikista ja Kaijasta lähtien. Myös Jannen ja Antin pikkusisarukset vilahtavat Olavinlinnan seikkailussa, osa heistä serkkuineen.

Ansiokkaasti säheltävä Manki oli tietysti tuttu jo Pertsasta ja Kilusta. Olavinlinnan puvustonhoitajaa esittää Veijo Pasasen vaimo Marjatta, ja heidän tyttärensä Outi puolestaan nähdään kyläkaupan myyjänä. Mankin rikoskumppania Jaskaa esittää Esko Roine. Ohjaaja itse nähdään poliisin roolissa.

Kepeä, lastendraamaan hyvin sopiva viihteellinen musiikki on Risto Hiltusen käsialaa. Hiltunen myös nähdään oopperan kuoron kapellimestarin roolissa.

Kolmiosainen draama kuvattiin Savonlinnassa ja Enonkoskella kesällä 1977, tv-yleisö otti seikkailun innostuneesti omakseen seuraavana kesänä.

Seikkailu Olavinlinnassa: näyttelijät ja tekijät

Antti - Antti Majanlahti
Janne - Janne Auvinen
Antin äiti - Maija-Liisa Majanlahti
Jannen äiti - Liisa Roine
Jannen isä - Seppo Mäki
mummu - Eila Roine
naapuri - Mikko Majanlahti
Manki - Veijo Pasanen
Jaska - Esko Roine
kapellimestari - Risto Hiltunen
vahti - Markku Kiiski
opas - Pertti Mutka
puvustonhoitaja - Marjatta Pasanen
postitalon isäntä - Kauko Pöllänen
lapset - Kati Aalto, Mika Majanlahti , Sanna Majanlahti, Susanna Roine, Sami Roine, Aleksi Mäki, Alina Mäki
kauppias - Kai Järventaus
myyjä - Outi Pasanen
poliisi - Vili Auvinen
poliisi - Heikki Holopainen
pomo - Harri Virtanen

ohjaus - Vili Auvinen
käsikirjoitus - Pertti Nättilä
kuvaus - Mauri Aalto
leikkaus - Ylermi Siippainen
äänitys - Eino Lehtinen, Markku Mäkinen
musiikki - Risto Hiltunen
lavastus - Lauri Elo
järjestäjä - Juha Hyvönen

Janne ja Antti Mankin ja Jaskan jäljillä: Valikoituja otteita

Lue lisää:

Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa

Pertsa, Kilu ja ne kadonneet kesät, joina elämä oli yhtä seikkailua

Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -nuortenromaanit sovitettiin 1970-luvulla tv-sarjaksi. Sarjat ohjasi näyttelijänä ja Tampereen Työväen Teatterin ohjaajana tunnettu Vili Auvinen.

Lue lisää:

Vesa-Pekka Mäkinen (Roope), Maria Larpo (Ellen) ja Riku Suokas (Pepe) draamasarjassa Kuka uskoo haikaraa (1983).

Kuka uskoo haikaraa -nuortensarja oli teemoiltaan aikaansa edellä

Uolevi Nojosen kirjoittama ja Pekka Lepikön ohjaama, kesään 1983 sijoittuva seikkailusarja koukutti varhaisteinit tv:n ääreen seuraavana talvena. Kiitetty sarja onnistui draaman keinoin olemaan tiukasti kiinni ajassaan ja jopa tulevassa: voisiko nuorten käyttäytymistä alkaa säädellä massoittain elektronisen pelin kautta?

Lue lisää:

Heikki ja Kaija: Sen siitä sitten saa

Heikki on loukannut kätensä eikä pysty työskentelemään. Perheen talous menee tiukoille ja Kaijan äiti päättää yrittää auttaa nuortaparia rahahuolissa.

Lue lisää:

Heikki ja Kaija: Ristiäiset

Heikin ja Kaijan taloudessa on tässä jaksossa juhlat, kun pariskunnan ensimmäinen lapsi kastetaan.

Lue lisää:

Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä: Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki) ja Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki).

Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.

Lue lisää:

Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki) ja Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki).

Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

Lue lisää:

Sirkuspelle Hermanni

Hermanni välittää kaikenmoisista elukoista

Hermannin hätäapu kutsuu! Pelle Hermanni muistuttaa, että kaikenlaisista eläimistä ja kasveista on pidettävä hyvää huolta.

Lue lisää:

Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

Näin Hermannia tehtiin

Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

Lue lisää:

Ole ohjelmasta Koulupojat Olavinlinnassa (1983).

Koulupojat Olavinlinnassa

Kun Kari tulee Jussin kutsumana vierailulle Savonlinnaan, alkaa aikamatka Olavinlinnassa. Koulupojat haistavat ruudin katkun vihollisen hyökätessä, miekkailevat portaissa ja näkevät käytävillä linnan historiallisia hahmoja.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.