Hyppää pääsisältöön

Lastendraama Seikkailu Olavinlinnassa oli näyttelijäperheiden hilpeä taidonnäyte

Janne Auvinen ja Antti Majanlahti seikkailivat Olavinlinnassa vuonna 1978.
Antti Majanlahti ja Janne Auvinen seikkailivat Savonlinnassa kesällä 1977. Janne Auvinen ja Antti Majanlahti seikkailivat Olavinlinnassa vuonna 1978. Kuva: Yle kuvapalvelu. Seikkailu Olavinlinnassa

Pertti Nättilän kirjoittama ja Vili Auvisen ohjaama Seikkailu Olavinlinnassa on erinomainen esimerkki siitä, miten saada notkeasti aikaiseksi hyväntuulinen, toimiva ja laadukas lastenseikkailu. Rooleissa nähdään viisi Majanlahtea, viisi Roinetta, kolme Pasasta ja kaksi Auvista. Raikas seikkailu nähtiin televisiossa kesällä 1978.

Yleisön toivoma Seikkailu Olavinlinnassa julkaistiin 14.6.2018 katsottavaksi pysyvästi Areenassa.

Kesäloma alkaa ja Antti (Antti Majanlahti) ja Janne (Janne Auvinen) pääsevät odotetulle retkelle Olavinlinnaan. Poikien lisäksi linnan sillan ylittävät kaksi roistoa. Linnassa valmistaudutaan oopperajuhliin, joten roistot pyrkivät soluttautumaan linnan uumeniin kuorolaisiksi naamioituneina. Tämä ei kuitenkaan täysin onnistu.

Linnareissun jälkeen pojat törmäävät kyläkaupan ovella linnassa tapaamaansa kummallisesti käyttäytyvään, siansaksaa puhuvaan mieheen, Mankiin (Veijo Pasanen). Pojat lähtevät seuraamaan häntä. Pian pojille käy selväksi, etteivät miehet ole liikkeellä ihan laillisilla asioilla. Mutta ennen kuin he ehtivät hälyttää apua, ehtivät roistot napata heidät. Mutta mistä oikein on kyse? Mitä roistot oikein ovat tehneet?

– Skudaa! Guten Tag! Ich willen, wollen schöne Frau, öö, Mädchen essen. Yes.
– Minä haen kauppiaan, se ossoo saksaa.
– Nix kauppias, nix kauppias! Bier und näkkibrot, bitte!
– Näkkileipee! Montako pakettia?
– Zwei paketti, zpaketti. Kaks!
― Manki kyläkaupassa

Seikkailua Olavinlinnassa voi hyvällä syyllä kutsua pienen piirin taidonnäytteeksi. Vili Auvinen ohjaa draamassa omaa poikaansa Jannea. Antin vanhempia esittävät hänen vanhempansa Maija-Liisa ja Mikko Majanlahti. Jannen vanhempia esittävät hänen tätinsä Liisa Roine ja tätinsä mies Seppo Mäki. Jannen oma äiti Eila Roine puolestaan nähdään mummon roolissa. Roineen–Auvisen perhettä oli nähty tv:ssä yhdessä usein aiemminkin, aina rakastetusta Heikista ja Kaijasta lähtien. Myös Jannen ja Antin pikkusisarukset vilahtavat Olavinlinnan seikkailussa, osa heistä serkkuineen.

Ansiokkaasti säheltävä Manki oli tietysti tuttu jo Pertsasta ja Kilusta. Olavinlinnan puvustonhoitajaa esittää Veijo Pasasen vaimo Marjatta, ja heidän tyttärensä Outi puolestaan nähdään kyläkaupan myyjänä. Mankin rikoskumppania Jaskaa esittää Esko Roine. Ohjaaja itse nähdään poliisin roolissa.

Kepeä, lastendraamaan hyvin sopiva viihteellinen musiikki on Risto Hiltusen käsialaa. Hiltunen myös nähdään oopperan kuoron kapellimestarin roolissa.

Kolmiosainen draama kuvattiin Savonlinnassa ja Enonkoskella kesällä 1977, tv-yleisö otti seikkailun innostuneesti omakseen seuraavana kesänä.

Seikkailu Olavinlinnassa: näyttelijät ja tekijät

Antti - Antti Majanlahti
Janne - Janne Auvinen
Antin äiti - Maija-Liisa Majanlahti
Jannen äiti - Liisa Roine
Jannen isä - Seppo Mäki
mummu - Eila Roine
naapuri - Mikko Majanlahti
Manki - Veijo Pasanen
Jaska - Esko Roine
kapellimestari - Risto Hiltunen
vahti - Markku Kiiski
opas - Pertti Mutka
puvustonhoitaja - Marjatta Pasanen
postitalon isäntä - Kauko Pöllänen
lapset - Kati Aalto, Mika Majanlahti , Sanna Majanlahti, Susanna Roine, Sami Roine, Aleksi Mäki, Alina Mäki
kauppias - Kai Järventaus
myyjä - Outi Pasanen
poliisi - Vili Auvinen
poliisi - Heikki Holopainen
pomo - Harri Virtanen

ohjaus - Vili Auvinen
käsikirjoitus - Pertti Nättilä
kuvaus - Mauri Aalto
leikkaus - Ylermi Siippainen
äänitys - Eino Lehtinen, Markku Mäkinen
musiikki - Risto Hiltunen
lavastus - Lauri Elo
järjestäjä - Juha Hyvönen

Janne ja Antti Mankin ja Jaskan jäljillä: Valikoituja otteita

Lue lisää:

Pertsa, Kilu ja kaverit tutkivat karttaa

Pertsa, Kilu ja ne kadonneet kesät, joina elämä oli yhtä seikkailua

Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -nuortenromaanit sovitettiin 1970-luvulla tv-sarjaksi. Sarjat ohjasi näyttelijänä ja Tampereen Työväen Teatterin ohjaajana tunnettu Vili Auvinen.

Lue lisää:

Vesa-Pekka Mäkinen (Roope), Maria Larpo (Ellen) ja Riku Suokas (Pepe) draamasarjassa Kuka uskoo haikaraa (1983).

Kuka uskoo haikaraa -nuortensarja oli teemoiltaan aikaansa edellä

Uolevi Nojosen kirjoittama ja Pekka Lepikön ohjaama, kesään 1983 sijoittuva seikkailusarja koukutti varhaisteinit tv:n ääreen seuraavana talvena. Kiitetty sarja onnistui draaman keinoin olemaan tiukasti kiinni ajassaan ja jopa tulevassa: voisiko nuorten käyttäytymistä alkaa säädellä massoittain elektronisen pelin kautta?

Lue lisää:

Heikki ja Kaija: Sen siitä sitten saa

Heikki on loukannut kätensä eikä pysty työskentelemään. Perheen talous menee tiukoille ja Kaijan äiti päättää yrittää auttaa nuortaparia rahahuolissa.

Lue lisää:

Heikki ja Kaija: Ristiäiset

Heikin ja Kaijan taloudessa on tässä jaksossa juhlat, kun pariskunnan ensimmäinen lapsi kastetaan.

Lue lisää:

Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä: Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki) ja Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki).

Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.

Lue lisää:

Rintamäkeläiset-sarjan näyttelijöitä Veijo Pasanen (roolinimi Antti Rintamäki) ja Sirkka Lehto (roolinimi Leena Rintamäki).

Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

Lue lisää:

Sirkuspelle Hermanni

Hermanni välittää kaikenmoisista elukoista

Hermannin hätäapu kutsuu! Pelle Hermanni muistuttaa, että kaikenlaisista eläimistä ja kasveista on pidettävä hyvää huolta.

Lue lisää:

Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

Näin Hermannia tehtiin

Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

Lue lisää:

Ole ohjelmasta Koulupojat Olavinlinnassa (1983).

Koulupojat Olavinlinnassa

Kun Kari tulee Jussin kutsumana vierailulle Savonlinnaan, alkaa aikamatka Olavinlinnassa. Koulupojat haistavat ruudin katkun vihollisen hyökätessä, miekkailevat portaissa ja näkevät käytävillä linnan historiallisia hahmoja.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.