Hyppää pääsisältöön

Isot ensin

Kaikki ovat panneet merkille pienten yksityisten kauppojen, kuppiloiden ja arkiravintoloiden häviämisen Suomen kartalta. Niiden tilalle ovat tulleet suurten keskusliikkeiden ketjut, joiden lenkit voi tavata samanlaisina missä kolkassa Suomea tahansa.
 
Hyvin selvästi kehityksen havaitsee sellaisessa ammatissa, joka edellyttää liikkumista autolla. Myös MOT:n kuvausryhmä risteilee uutterasti Suomen tieverkossa ja tietää taatusti, kuinka vaikea sen varrelta on nykyisin löytää yksityisyrittäjän hoitamaa persoonallista taukokahvilaa tai ruokapaikkaa.
 
En tiedä ketään, joka tervehtisi tätä kehitystä ilolla. Miten siis on mahdollista, että kansalaisten enemmistön toiveen vastaisesti nämä säihkyvät elämysmarketit levittäytyvät musertavalla vauhdilla ja voimalla yli koko laajan maan ja syrjäyttävät tieltään viimeisetkin pienet ja yksilölliset vaihtoehdot ?
 
Maankäytöstä ja liikepaikoista päättäminen on nimittäin kuntien, eli meidän ja valitsimiemme luottamusmiesten käsissä. Ei ole pakkoa antaa jokaista houkuttelevaa marketin ja liikennemyymälän tonttia suurille keskusliikkeille.
 
Suomen päivittäistavarakauppa lienee keskittyneintä Euroopassa, ellei koko maailmassa. Vastaavasti tiedämme millainen pikkupuotien, kahviloiden ja ravintoloiden lajirunsaus Suomeen verrattuna vallitsee yhä Keski- ja Etelä-Euroopassa. Silti EU:ssakin on herätty huoleen pienen yksityisyritteliäisyyden tukalasta asemasta ketjujen ja formaattiyritysten kilpailupaineessa.
 
EU:ssa onkin hyväksytty erityinen pienyrittäjyyttä tukeva säädös, Small Business Act, joka vaatii suosimaan pien- ja perheyrityksiä kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sen kantava periaate on "pienet ensin" silloin, kun yhteiskunnan tukea jaetaan.
 
Suomessa periaate on käännetty päälaelleen.
 
MOT raportoi "isot ensin" –periaatteen toteutumisesta Suomessa esimerkkinään pieni helsinkiläinen ostari ja sen korvaaminen suurella S-Marketilla. 14 pienyrittäjää menettää rysäyksessä elinkeinonsa ja liikeomaisuutensa ja heidän palkkaamansa kolmisenkymmentä ihmistä työnsä.
 
Kahdeksan vuotta kestänyt kaavan muutosprosessi on edennyt koko ajan johdonmukaisesti Suomen suurimman alueosuuskaupan HOK-Elannon toiveiden suuntaisesti. Ratkaisevilla paikoilla kaupungin päätöksenteossa on istunut joukko HOK-Elannon luottamushenkilöitä.
 
Tiukan muodollisesti katsoen he eivät liene olleet esteellisiä tehdessään osuuskaupalle edullisia päätöksiä lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.
 
Mutta avaramman ja modernimman esteellisyysnäkemyksen mukaan tärkeämpää kuin muotopuhtaus on se, miltä päätöksenteko kansalaisten silmissä näyttää. Ja tämä ei totisesti näytä hyvältä.
 
Mutta syytä on myös kansalaisissa. Pitääkö sinne osuuskaupan edustajistoon nyt välttämättä äänestää pääkaupungin pintapoliitikkoja ? Sitä saa mitä tilaa.
 
Toimittaja Martti Backman

Kommentit