Hyppää pääsisältöön

Syöpäsairaan äidin matka kohti kuolemaa

Neljän lapsen äiti Katja Kotikangas tiesi kuolevansa syöpään. Liki kahden vuoden ajan Katja, aviopuoliso Sauli ja lapset ovat valmistautuneet kuoleman jälkeiseen elämään.

Katjalle syöpä tuli täytenä yllätyksenä. Hän oli juuri täyttänyt 30-vuotta ja pienin lapsista oli vasta vauva. Syöpä levisi nopeasti ja mielenterveyshoitajana toiminut Katja tiesi, että sairaus johtaa kuolemaan.

Katja sanoi, että lasten tulee tietää ja olla varmoja siitä, että heistä pidetään hyvää huolta myös äidin kuoleman jälkeen.

Niin sanotussa huoltotestamentissa Katja ilmaisi tahtonsa siitä, miten hän toivoi lasten hoidon ja hoivan järjestettävän sitten kun häntä ei enää ole. Lasten kanssa puhuttiin myös kuolemasta.

Siinä, missä joku valitsee hautajaisvirret ja hautapaikan, Katjan valmistautuminen ja valmentautuminen ulottui niin arjen asioihin kuin läheisiin ihmisiin.

Hän taisteli kotiavusta ja sai sitä perheelleen Oulun lääninhallituksen myötävaikutuksella vuoden taistelun jälkeen.

Katja Kotikangas menehtyi 4.8. 2009.

Teksti: Tiina Merikanto

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto