Reijo Perälä
Yle
Suomi ei olisi itsenäinen valtio ja suomen kielellä olisi vain vähemmistökielen asema, jos Suomi olisi jäänyt Ruotsin valtioyhteyteen pari sataa vuotta sitten, sanoo professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta.
Vuosina 1808-1809 käyty Suomen sota oli kuitenkin valtiollinen käännekohta.
Hävityn sodan seurauksena 600-vuotinen valtioyhteys Ruotsiin päättyi ja Suomesta tuli lähes 110 vuoden ajaksi Venäjän suurvallan osa, sen autonominen alue.
Porvoon valtiopäivillä luotiin pohja pitkälle rauhan kaudelle ja sille, että suomalaisuus syntyi. Suomi sai itsehallinnon ja autonomisen erityisaseman, jotka mahdollistivat itsenäisen kansakunnan synnyn.
Venäjän yhteydessä autonominen Suomi kehittyi monella alalla pitkin harppauksin. Suomi sai oman rahan ja postilaitoksen, rautateitä rakennettiin, maata teollistettiin vauhdilla ja Helsingistä tehtiin uusine rakennuksineen autonomisen Suomen hallinnollinen keskus, maan pääkaupunki.
Teksti: Reijo Perälä
