Hyppää pääsisältöön

Lasten ruumillinen kuritus hyväksyttiin vielä 1960-luvulla

Valtaosa 60-luvun suomalaisista hyväksyi lasten ruumiillisen kurituksen. "Jos lapsi tarvitsee ruumiillista kuritusta, sitä olisi annettava."

Vuonna 1966 tehdyssä ohjelmassa tarkastellaan eri Pohjoismaiden suhtautumisesta lasten kuritukseen. Tanskalaisissa kouluissa sallittiin 60-luvulla vielä rottinkikepillä lyöminen.

Suomen laki ei määrännyt rangaistusta lievästä pahoinpitelystä, mikäli vammojen aiheuttajan katsottiin käyttäneen laillista kurinpitovaltaansa.

Poliisineuvos Kosti Vasa uskoo, että koulujen kurinpito-ongelmiin ja nuorisorikollisuuden kasvuun voidaan vaikuttaa vain ruumillisilla rangaistuksilla.

"Lapsille olisi mahdollisimman vakavasti opetettava, ettei mitään pahaa saa tehdä ilman kohtalokkaita seurauksia."

Vanhempien oikeus holhokkiensa ruumilliseen kuritukseen kiellettiin Ruotsissa vuonna 1979 ja Suomessa vuonna 1984.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto