Hyppää pääsisältöön

Liisa Tavi laulaa ihmisyyden puolesta

Laulaja-lauluntekijä Liisa Tavin komeita tulkintoja ovat mm. Elämälle kiitos, Jäähyväiset aseille ja Äiti mun on paha olla.Joensuussa varttunut Liisa Tavi (s. 1956) liittyi Agit-Prop-kvartettiin vuonna 1976.

Soolouransa Liisa Tavi aloitti vuonna 1979. Leimallista Tavin tuotannolle on ollut 60-luvun folk-liikkeestä periytyvä kantaaottava humanismi. Hän on tulkinnut suomeksi mm. Violeta Parran, Phil Ochsin ja Joni Mitchellin lauluja.

Parran sävellys Elämälle kiitos on Tavin tunnetuimpia kappaleita. Hän levytti 1970- ja 80-luvuilla myös monia uuden aallon lauluntekijöiden lauluja.

Jäähyväiset aseille on peräisin Kollaa Kestää -yhtyeeltä. Yhteistyössä Pelle Miljoonan kanssa syntyivät Lasta ei saa tukuttaa ja Äiti mun on paha olla.


Liisa Tavi sai valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 2008.

Teksti: Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Näkemiin oikein paljon. Säv. ja san. Jukka-Pekka Takala, sov. Pekka Tegelman.
Kaupungin aamu. Säv. ja san. Joni Mitchell, suom. san. Hector.
Äiti mun on paha olla. Säv. Pelle Miljoona & Liisa Tavi, san. Pelle Miljoona, sov. Pekka Tegelman.
Jäähyväiset aseille. Säv. Kai Kivi, sov. Pekka Tegelman, san. Jyrki Siukonen.
Se kai täytyy tehdä nyt. Säv. ja san. Phil Ochs, sov. Liisa Tavi & Pekka Tegelman & Junior Simola, suom. san. Liisa Ryömä.
Elämälle kiitos. Säv. ja san. Violeta Parra, sov. Matti Laitinen, Jarkko Salonvaara, Risto Vuolanne, suom. san. Jaana Lappo.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto