Hyppää pääsisältöön

Pieniä valheita paljastuu, kun papin vaimo hairahtuu Matti Ijäksen tv-elokuvassa

Papin nuori vaimo hairahtuu tekemään junassa syrjähypyn. Yllättäen junatuttavuus ilmestyy nikkaroimaan pappilan remonttia, ja papinkin taito anteeksiantoon joutuu koetukselle. Matti Ijäksen ohjaama ja yhdessä Heikki Reivilän kanssa käsikirjoittama tv-elokuva on vuodelta 1994.

Papinrouvan ja remonttimiehen suhde räiskyy intohimoisena. Samalla kun pappilan terassi saadaan kuntoon, edessä on kolmiodraama: pappi, papin vaimo ja remonttimies.

Kirkonmies julistaa jo virkansa puolesta armoa ja anteeksiantoa, mutta miten käy, kun tilanne tulee omalle kohdalle ja kun armoa ja anteeksiantoa tarvittaisiin kotipiirissä?

Ohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Ijäs sanoo vuonna 2006 Kari Kyrönsepän tekemässä haastattelussa (katsottavissa artikkelin lopussa), että Pieniä valheita on hänelle merkittävä ja mieluinen elokuva: – Se on sitä sekä teemansa että näyttelijöidensä vuoksi.

– Elokuvan teemoina ovat rakkaus ja anteeksiannon vaikeus. Päähenkilö on pappi, jolla on valta antaa anteeksi, mutta miten hän selviytyy anteeksiannosta itse, kun se osuu kohdalle.

Aihe syntyi lehtiuutisista, joissa ex-aviomies huutaa entistä aviovaimoaan ja jatkaa häirintää vielä kymmenen vuotta avioeron jälkeen.

– Siihen aikaan ei ollut lähestymiskieltoa, joten näitä miehiä roikkui ikkunan alla ase kädessä. Pohdimme käsikirjoittaja Heikki Reivilän kanssa, miksi miesten on niin vaikea antaa anteeksi ja päästä tiettyjen realiteettien yli? Ja miksi tämä aina toistuu?

Vaikka elokuvan teema on vakava, mukana on Matti Ijäkselle tunnusomaiseen tapaan myös komiikkaa ja karua huumoria. Pääosissa on nimekäs näyttelijäkaarti: Vesa Vierikko, Pirjo Moilanen, Lasse Pöysti, Martti Suosalo, Matti Pellonpää ja Paavo Liski.

Näytteitä elokuvasta Pieniä valheita

Matti Ijäs kertoo Pieniä valheita -elokuvasta

Matti Ijäs kertoo elokuvan taustoista vuonna 2006 Kari Kyrönsepän tekemässä haastattelussa. Ohjaaja-käsikirjoittaja Matti Ijäs on juuri nimetty viisvuotiskaudeksi taiteilijaprofessoriksi. Kyrönseppä viittaa haastattelussa myös Ijäksen nuoruuden uraan uima- ja pellehyppääjänä.

Pieniä valheita -elokuvan tekijät

Rooleissa:
Vesa Vierikko – Erkki
Pirjo Moilanen – Saara
Lasse Pöysti – Ramsey
Martti Suosalo – Kale
Lauri Tuura – Joonas
Matti Pellonpää – Luikki
Paavo Liski - Ahvenainen

Tuotantotiimi:
Käsikirjoitus: Matti Ijäs ja Heikki Revilä
Ohjaus: Matti Ijäs
Tuottaja: Kari Franck
Säveltäjä: Eero Ojanen
Äänisuunnittelija: Ari-Pekka Heikkinen
Pukusuunnittelija: Outi Harjupanta
Lavastussuunnittelija: Paula Salonen
Kuvaussuunnittelija: Pauli Sipiläinen
Leikkaaja: Pipsa Valavaara
Naamioitsija: Pirkko Aiho
Tuotantopäällikkö: Ulla Löppönen
Järjestäjä: Veikko Penttinen
Kuvaussihteeri: Mari Karonen

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.