Hyppää pääsisältöön

Pieniä valheita paljastuu, kun papin vaimo hairahtuu Matti Ijäksen tv-elokuvassa

Papin nuori vaimo hairahtuu tekemään junassa syrjähypyn. Yllättäen junatuttavuus ilmestyy nikkaroimaan pappilan remonttia, ja papinkin taito anteeksiantoon joutuu koetukselle. Matti Ijäksen ohjaama ja yhdessä Heikki Reivilän kanssa käsikirjoittama tv-elokuva on vuodelta 1994.

Papinrouvan ja remonttimiehen suhde räiskyy intohimoisena. Samalla kun pappilan terassi saadaan kuntoon, edessä on kolmiodraama: pappi, papin vaimo ja remonttimies.

Kirkonmies julistaa jo virkansa puolesta armoa ja anteeksiantoa, mutta miten käy, kun tilanne tulee omalle kohdalle ja kun armoa ja anteeksiantoa tarvittaisiin kotipiirissä?

Ohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Ijäs sanoo vuonna 2006 Kari Kyrönsepän tekemässä haastattelussa (katsottavissa artikkelin lopussa), että Pieniä valheita on hänelle merkittävä ja mieluinen elokuva: – Se on sitä sekä teemansa että näyttelijöidensä vuoksi.

– Elokuvan teemoina ovat rakkaus ja anteeksiannon vaikeus. Päähenkilö on pappi, jolla on valta antaa anteeksi, mutta miten hän selviytyy anteeksiannosta itse, kun se osuu kohdalle.

Aihe syntyi lehtiuutisista, joissa ex-aviomies huutaa entistä aviovaimoaan ja jatkaa häirintää vielä kymmenen vuotta avioeron jälkeen.

– Siihen aikaan ei ollut lähestymiskieltoa, joten näitä miehiä roikkui ikkunan alla ase kädessä. Pohdimme käsikirjoittaja Heikki Reivilän kanssa, miksi miesten on niin vaikea antaa anteeksi ja päästä tiettyjen realiteettien yli? Ja miksi tämä aina toistuu?

Vaikka elokuvan teema on vakava, mukana on Matti Ijäkselle tunnusomaiseen tapaan myös komiikkaa ja karua huumoria. Pääosissa on nimekäs näyttelijäkaarti: Vesa Vierikko, Pirjo Moilanen, Lasse Pöysti, Martti Suosalo, Matti Pellonpää ja Paavo Liski.

Näytteitä elokuvasta Pieniä valheita

Matti Ijäs kertoo Pieniä valheita -elokuvasta

Matti Ijäs kertoo elokuvan taustoista vuonna 2006 Kari Kyrönsepän tekemässä haastattelussa. Ohjaaja-käsikirjoittaja Matti Ijäs on juuri nimetty viisvuotiskaudeksi taiteilijaprofessoriksi. Kyrönseppä viittaa haastattelussa myös Ijäksen nuoruuden uraan uima- ja pellehyppääjänä.

Pieniä valheita -elokuvan tekijät

Rooleissa:
Vesa Vierikko – Erkki
Pirjo Moilanen – Saara
Lasse Pöysti – Ramsey
Martti Suosalo – Kale
Lauri Tuura – Joonas
Matti Pellonpää – Luikki
Paavo Liski - Ahvenainen

Tuotantotiimi:
Käsikirjoitus: Matti Ijäs ja Heikki Revilä
Ohjaus: Matti Ijäs
Tuottaja: Kari Franck
Säveltäjä: Eero Ojanen
Äänisuunnittelija: Ari-Pekka Heikkinen
Pukusuunnittelija: Outi Harjupanta
Lavastussuunnittelija: Paula Salonen
Kuvaussuunnittelija: Pauli Sipiläinen
Leikkaaja: Pipsa Valavaara
Naamioitsija: Pirkko Aiho
Tuotantopäällikkö: Ulla Löppönen
Järjestäjä: Veikko Penttinen
Kuvaussihteeri: Mari Karonen

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.