Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Mitä kosmetiikan kryptiset ainesosalistat kätkevät sisäänsä?

pulloja ja purnukoita (Video still, Kuva: YLE)
Joka aamu meistä moni käyttää sampoota, deodoranttia, rasvaa ja hammastahnaa. Vaikka suurin piirtein tiedämme, mitä syömme, niin kosmetiikan sisällöstä meillä ei ole hajuakaan.

Sodium laureth sulfate, myristyl myristate, polysorbate 21… Nyt pitäisi enää tietää, mitä nämä tarkoittavat!

 sodium laureth sulfate (Video still, Kuva: YLE)
Jokaisen meille myytävän kosmetiikkapurnukan kyljestä löytyy pienellä präntillä niin sanottu INCI-lista, eli luettelo tuotteen sisältämistä ainesosista. INCI-listassa on tuotteen ainesosat vähenevässä järjestyksessä, eli ensimmäisenä olevaa ainesosaa on eniten. INCI-nimet ovat yhteneväiset jokaisessa Euroopan unionin maassa - kuluttaja pysyy siis kärryillä kosmetiikan sisällöstä tuotteen valmistajasta tai myyntipaikasta riippumatta. Vai pysyykö?

Tiedätkö mitä on Sodium Laureth Sulfate?
- En, mutta kuulostaa vaaralliselta. Onko se jokin lisäaine? eräs kosmetiikkahyllyillä asioinut asiakas kysyy.

Kosmetiikkateollisuudessa yli 10 000 ainesosaa

Aika harva tuntuu tietävän tai olevan edes kiinnostunut, mitä purkit pitävät sisällään.

Noora Shingler, sinä jaksat puhua näistä asioista Kemikaalicocktail-blogissasi. Miksi meitä pitäisi kiinnostaa, mitä purkin kyljessä sanotaan?
- Meitä kiinnostaa ruoankin sisältö. Olennaista on ymmärtää, että se, että tuote tuntuu tai näyttää hyvältä, ei ole tuotteen ainoa ulottuvuus. Toinen ulottuvuus on aineiden kertyminen ihmiselimistöön ja ympäristöön. Ongelma on, että nämä aineet ovat ihmisille niin uusia, ettei niitä ole ehditty tutkia mielestäni tarpeeksi, Noora Shingler sanoo.

kosmetiikkaosasto (Video still, Kuva: YLE)Tutkimuskenttää riittää, sillä kosmetiikkateollisuus käyttää tuotteissaan kaikkiaan yli kymmentä tuhatta eri ainesosaa. Niiden turvallisuutta selvitetään EU:n tiedekomiteassa. Nämä ainesosat imeytyvät ihoomme ja päätyvät myös pesuveden mukana luontoon.

- Esimerkiksi hajusteena käytettäviä synteettisiä myskejä löydettiin paljon jätevesilietteestä mutta myös sadevesinäytteistä, simpukoista ja jopa ketuista, kemikaaliasiantuntija Jari Huhtala Suomen luonnonsuojeluliitosta selittää.

Käsitykset kosmetiikan turvallisuudesta vaihtelevat

INCI -lista (Video still, Kuva: YLE)
Kettujen oireista ei ole tietoa, mutta monille ihmisille hajusteet aiheuttavat allergiaa. INCI-listoista voikin etsiä ainakin itselle allergiaa aiheuttavat ainesosat. Yleisimmin kosmetiikassa allergisoivat aineet ovat hajusteet, joiden INCI-nimi on joko Parfum tai Aroma. Lisäksi 26 yleisimmin allergisoivaa hajustetta on ilmoitettava tuoteselosteessa erikseen, jos niitä tuotteesta löytyy.

Mutta onko kosmetiikassa käytettäviä ainesosia allergian lisäksi syytä epäillä sellaisistakin vaikutuksista, jotka eivät allergiana ilmene?

Toksikologian dosentti Eeva-Liisa Sainio on työkseen tutkinut kosmetiikkatuotteiden turvallisuutta niin EU:ssa kuin kuluttajavirastossakin parikymmentä vuotta. Hän jos kuka osaa kertoa, mitä kryptiset INCI-nimet taakseen kätkevät.

- Hiusvärit ovat tällä hetkellä kovasti tutkittuja, ja niitä kielletään sitä mukaa, kun niiden haitallisuus todetaan. Epidemiologisissa tutkimuksissa on todettu niiden aiheuttavan rakkosyöpää ja muuta, mutta siihen on tutkimuksia puolesta ja vastaan, Eeva-Liisa Sainio selittää.

Käsitys kosmetiikan ainesosien turvallisuudesta elää jatkuvasti. Joistakin ainesosista on puutteellista tutkimustietoa, toisista taas liikkuu villejä huhuja. Esimerkiksi auringonsuoja-aineiden suhteen Sainio olisi varovainen.

- Vasta viime vuosina havaittiin hormonivaikutuksia. Voi olla, kun ainesosia tutkitaan enemmän, että havaitaan hormonivaikutuksia muillakin aineilla, Sainio toteaa.

Samaa kamaa eri pullossa?

muotoilutuotteita (Video still, Kuva: YLE)
Kosmetiikan sisältämien ainesosien tunnettujen ja vielä tuntemattomien vaikutusten vuoksi ei ole haitaksi, jos jaksamme syynätä INCI-listoja vähän tarkemmin. Eri tuotteiden INCI-listoja tutkiessa voi myös tehdä yllättäviä havaintoja niiden samankaltaisuudesta. Erilaisille hiustyypeille suunnatuista hiusmuotoilutuotteista löytyy INCI-listoja, jotka ovat suorastaan identtisiä. Myydäänkö meille siis samaa kamaa eri pulloissa?

INCI -lista (Video still, Kuva: YLE)
- Asia ei ole näin, vaan aineiden suhteet vaikuttavat lopputuotteen koostumukseen. Voidaanhan hedelmäsalaattiakin myydä monessa eri pakkauksessa, niissä voi olla samat hedelmät mutta toisessa on päärynää enemmän ja toisessa appelsiinia, ja maku no erilainen, kosmetiikka-asiantuntija Eeva-Mari Karine Teknokemian Yhdistyksestä kertoo.

Hedelmäsalaatti kuulostaa harmittomalta, mutta käyttäisivätkö tähän juttuun haastatellut henkilöt aineita, joita meistä moni käyttää päivittäin?

- Tässä antiperspirantissa on alumiiniyhdistettä, en nyt tällä hetkellä näe tarvetta käyttää tällaista, toksikologi Eeva-Liisa Sainio vastaa.
- Tässä dödössä on alumiinisuolaa, se on taatusti luonnossa haitallista. Hilsesampoossa on sinkkipyritionia, joka on hyvin haitallista vesieliöstölle. Mieluummin suosittelisin ainakin hajusteetonta kosmetiikkaa ja sitä luonnonkosmetiikkaa, jos kosmetiikkaa täytyy käyttää, Jari Huhtala Suomen luonnonsuojeluliitosta suosittelee.
- Tässä sampoossa on sodium laureth sulfatea, joka on blogimaailmassa kiistelty aines. On puhuttu esimerkiksi sen mahdollisista syöpää aiheuttavista ominaisuuksista. Jos on olemassa tuote, joka hoitaa saman asian puolet vähemmillä ainesosilla, niin miksi en käyttäisi sitä, varsinkin jos ne ainesosat ovat sertifioituja! terveysblogaaja Noora Shingler tokaisee.
- Minä käyttäisin. Kaikki kosmetiikka käy kattavat turvallisuusarviot läpi, eikä ole kenenkään edun mukaista tehdä sellaisia kosmetiikkatuotteita, jotka olisivat jollain tavalla haitallisia. Myös me kosmetiikkateollisuuden edustajat käytämme näitä tuotteita huoletta, kosmetiikka-asiantuntija Eeva-Mari Karine vastaa.

Lisätietoa kosmetiikassa käytetyistä ainesosista saa muun muassa Euroopan komission CosIng-nettisivuilta:
http://ec.europa.eu/enterprise/cosmetics/cosing/

Sinne voi syöttää ainesosan INCI-nimen ja löytää sitä kautta lisää tietoa sen koostumuksesta ja siitä tehdystä tutkimuksesta.

Veera Ikonen / TV1 Kuningaskuluttaja

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.