Hyppää pääsisältöön

Ilmiantajan tarina – Pentti Tiusanen

Tammikuussa 2001 kohuttiin MOT:n paljastuksesta, jonka mukaan vasemmistolaispoliitikko Pentti Tiusanen oli 1970-luvulla toiminut pahamaineisen Stasin vakoojana.

Pentti Tiusasta koskevat paperit osuivat MOT:n toimittajan käsiin tämän selvittäessä Suomen ja DDR:n välisiä suhteita. Kävi ilmi, että 1970-luvun alussa DDR:n Greifswaldissa lääketiedettä opiskellut Tiusanen toimi vilkkaan opiskelijaelämän rinnalla aktiivisesti maan salaisen poliisin Stasin värväämänä urkkijana. Tiusasen yhteistyö Stasin kanssa alkoi viimeistään vuonna 1974.

Stasin värväysraportissa Tiusasta luonnehdittiin älykkääksi ja yhteistyökykyiseksi. Luonteeltaan hänen katsottiin sopivan "konspiratiivisiin" tehtäviin. "Ehdokas värvätään poliittis-ideologisin perustein ja koska hän ymmärtää välttämättömyyden suojella ulkomaalaisia opiskelijoita," raportissa todettiin.

Toimenkuvaltaan Tiusanen oli epävirallinen avustaja, "Inoffizieller Mitarbeiter". Peitenimekseen hän valitsi nimen Max. Tiusasen tehtävänä oli raportoida Greifswaldissa opiskelevista suomalaisista ja muista ulkomaisista opiskelijoista.

Heidän lisäkseen Tiusanen piti kirjaa itäsaksalaisten tuttujensa poliittisista kannoista, arvioiden esimerkiksi, oliko heillä aikomusta loikata maasta. Stasin vaatimuksesta hän kirjoitti raportin myös omasta tyttöystävästään.

Tiusanen lopetti opintonsa vuonna 1975 ja ilmoitti Stasille palaavansa Suomeen. Siihen mennessä hänen kansioonsa oli kertynyt noin 90 raporttia. Stasin arkistoissa viimeinen merkintä Tiusasesta löytyy vuodelta 1977.

Lääkäristä poliitikoksi

Pentti Tiusanen (1949–2018) oli koulutukseltaan kirurgian erikoislääkäri. Lääkärintyön ohella hän hakeutui heti Suomeen palattuaan politiikkaan aluksi kunnallistasolla ja sittemmin vasemmistoliiton kansanedustajana 1995-2011. Siteitään itäiseen Saksaan Tiusanen piti yllä johtamalla Kotkan ja Greifswaldin ystävyysseuraa.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto