Hyppää pääsisältöön

Nokia rikkoi viestintäsalaisuutta

Syyttäjä totesi vuonna 2006 Nokian seuranneen luvatta satojen työntekijöidensä sähköpostiliikennettä. Urkinnan syynä oli Nokian epäilemä tietovuoto.

Tietolaatikko

Nokia on penkonut työntekijöidensä sähköpostien tunnistetietoja myös Microcell-tapauksen jälkeen. Vuonna 2005 Nokia teki rikosilmoituksen yrityssalaisuuksien vuotamisesta kiinalaiselle Huawei-yhtiölle.
Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoshankkeen vuonna 2004 heti kun laki oli tullut voimaan. Ehdotuksen mukaan työnantajalle annettaisiin oikeus tarkkailla työntekijöidensä sähköpostiliikenteen tunnistustietoja. Muutosta on valmisteltu ennen kaikkea Nokian vaatimuksesta ja se saikin liikanimen "Lex Nokia". Useimmat johtavat oikeusoppineet ovat pitäneet lakimuutosta perustuslain vastaisena.

Sähköpostiseurannan taustalla oli Nokian ja oululaisen it-yhtiö Microcellin välinen riita. Entisen nokialaisen Jyrki Hallikaisen perustama Microcell valmisti matkapuhelimia mm. Sony Ericssonille ja Siemensille.

Nokia epäili työntekijöidensä vuotavan tietoja Microcellille ja alkoi siksi kerätä sähköpostiliikenteen tunnistetietoja. Vuonna 2001 yhtiön turvallisuusjohtaja esitti tiedot keskusrikospoliisille ja pyysi sitä tutkimaan vuotoa.

KRP ei saanut tietovuodosta näyttöä eikä aloittanut rikostutkintaa. Vuonna 2004 alettiin kuitenkin selvittää, oliko Nokia syyllistynyt viestintärikokseen urkkiessaan tunnistetietoja. Poliisi tutki myös, rikkoivatko KRP:n edustajat virkavelvollisuuttaan jättäessään Nokian toimet ilmoittamatta.

Tutkinta saatiin päätökseen huhtikuussa 2006. Syyttäjä Jukka Haaviston mukaan Nokia oli loukannut viestintäsalaisuutta, mutta rikos oli jo vanhentunut. Työntekijöiden viestejä ei avattu, joten yhtiö ei ollut rikkonut viestintäsalaisuutta törkeällä tavalla.

Myös poliisit olivat toimineet vastoin virkavelvollisuuttaan. Teon vähäisyyden takia syyttäjä jätti kuitenkin syytteen nostamatta.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto