Hyppää pääsisältöön

Nokia rikkoi viestintäsalaisuutta

Syyttäjä totesi vuonna 2006 Nokian seuranneen luvatta satojen työntekijöidensä sähköpostiliikennettä. Urkinnan syynä oli Nokian epäilemä tietovuoto.

Tietolaatikko

Nokia on penkonut työntekijöidensä sähköpostien tunnistetietoja myös Microcell-tapauksen jälkeen. Vuonna 2005 Nokia teki rikosilmoituksen yrityssalaisuuksien vuotamisesta kiinalaiselle Huawei-yhtiölle.
Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoshankkeen vuonna 2004 heti kun laki oli tullut voimaan. Ehdotuksen mukaan työnantajalle annettaisiin oikeus tarkkailla työntekijöidensä sähköpostiliikenteen tunnistustietoja. Muutosta on valmisteltu ennen kaikkea Nokian vaatimuksesta ja se saikin liikanimen "Lex Nokia". Useimmat johtavat oikeusoppineet ovat pitäneet lakimuutosta perustuslain vastaisena.

Sähköpostiseurannan taustalla oli Nokian ja oululaisen it-yhtiö Microcellin välinen riita. Entisen nokialaisen Jyrki Hallikaisen perustama Microcell valmisti matkapuhelimia mm. Sony Ericssonille ja Siemensille.

Nokia epäili työntekijöidensä vuotavan tietoja Microcellille ja alkoi siksi kerätä sähköpostiliikenteen tunnistetietoja. Vuonna 2001 yhtiön turvallisuusjohtaja esitti tiedot keskusrikospoliisille ja pyysi sitä tutkimaan vuotoa.

KRP ei saanut tietovuodosta näyttöä eikä aloittanut rikostutkintaa. Vuonna 2004 alettiin kuitenkin selvittää, oliko Nokia syyllistynyt viestintärikokseen urkkiessaan tunnistetietoja. Poliisi tutki myös, rikkoivatko KRP:n edustajat virkavelvollisuuttaan jättäessään Nokian toimet ilmoittamatta.

Tutkinta saatiin päätökseen huhtikuussa 2006. Syyttäjä Jukka Haaviston mukaan Nokia oli loukannut viestintäsalaisuutta, mutta rikos oli jo vanhentunut. Työntekijöiden viestejä ei avattu, joten yhtiö ei ollut rikkonut viestintäsalaisuutta törkeällä tavalla.

Myös poliisit olivat toimineet vastoin virkavelvollisuuttaan. Teon vähäisyyden takia syyttäjä jätti kuitenkin syytteen nostamatta.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto