Reijo Perälä
Yle
Kun Suomi eli 1800-luvulla omavaraistalouksissa, töitä tehtiin vuodenaikojen mukaan. Työttömyyttä ei tunnettu sanan nykyisessä merkityksessä, vaan se yhdistettiin köyhyyteen.
Ammattikirjon rakennemuutos toi mukanaan toisaalta työttömyyden ja toisaalta työvoimapulan. Lamakausien aikana työttömyys on varsinainen ongelma, vaikka jonkinasteinen työttömyys on yleistä myös parempina aikoina.
Myös akateeminen työttömyys on yleistä, koska koulutuspoliittinen säätely ei ole riittävän notkeaa.
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska sanoo, että usein ongelmat kasautuvat. Työttömyyteen liittyy usein myös muita riskitekijöitä.
Kansakunnan kalenteri -sarjassa työn merkitystä pohtivat myös professori Keijo Virtanen ja työtön maisteri Liisa Heikinheimo.
Teksti: Reijo Perälä
