Hyppää pääsisältöön

Tutkittua - meikkaaminen

 

Meikki tekee naisen vai tekeekö sittenkään?

Yleisradion teettämän tutkimuksen mukaan reilusti yli puolet naisista (62 %) ehostaa kasvojaan joka päivä tai lähes joka päivä. Syy siihen on selvä: valtaosa naisista näyttää mielestään paremmalle meikattuna. Miehistä kuitenkin vain 38 % pitää kumppaniaan paremman näköisenä meikattuna kuin ilman meikkiä, ja yli puolet (51 %) on sitä mieltä, että puoliso on yhtä kaunis myös meikittä.

Muita tärkeitä syitä itsensä ehostamiselle ovat naisten mielestä meikkaamisen hauskuus ja mahdollisuus peittää ikääntymisen merkkejä. Lisäksi lähes joka viides nainen tuntee itsensä varmemmaksi meikattuna.

Toimihenkilöt ja suurituloiset ehostavat itseään keskimäärin muita naisia useammin. Sen sijaan noin joka kymmenes nainen ei meikkaa juuri koskaan.

 

Vajaa kaksikymmentä euroa, varttitunti ja viisi huulipunaa?

Naiset arvioivat käyttävänsä aikaa päivittäiseen meikkiin ja sen korjailuun keskimäärin 13 minuuttia päivässä. Ilmeisesti odottavan aika on pitkä, sillä miehet arvioivat kumppaninsa käyttävän päivittäiseen ehostukseen viisi minuuttia enemmän.

Enemmistö naisista kuluttaa meikkituotteisiin alle 20 euroa kuukaudessa, noin joka kymmenes ei käytä meikkituotteisiin rahaa lainkaan. Muita enemmän rahaa meikkituotteisiin kuluttavat 55–60-vuotiaat, yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat, toimihenkilöt sekä suurituloiset. Huulipunia löytyy suomalaisnaisen meikkipussista keskimäärin viisi kappaletta.

Puolisoiden kesken arviot eivät mene yksiin. Miehet arvioivat kumppaninsa käyttävän meikkituotteisiin keskimäärin 28 euroa kuukaudessa. Etenkin 35–39-vuotiaat sekä yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat arvioivat kumppaninsa käyttävän keskimääräistä enemmän rahaa ehostustuotteisiin. Aivan mutkatonta kuukausittain meikkituotteisiin kulutettujen rahasummien arviointi ei kuitenkaan ole – neljännes miehistä (26 %) ei osaa vastata kysymykseen lainkaan.

 

Miesten meikit

Miehistä hieman yli puolet (53 %) ei käytä mitään kasvojenhoitotuotteita. Kolmannekselle kosteusvoide on arkikäytössä tuttu tuote, ja hieman alle viidennes miehistä käyttää ihon puhdistusaineita. Muita miehiä useammin kasvojenhoitotuotteita käyttää tutkimusotoksen nuorin ikäryhmä eli 30–34-vuotiaat.

 

 

Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen Turan tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen Turan tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

  • ”Jos Akseli Gallen-Kallela eläisi, hän maalaisi Teidät”, sanoi rouva Aivi Sirén Ruoveden taiteilijakodissa, kun Esa Kallion tuohihatussaan näki

    Kotiseutuhistorian tuntija Esa Kallio vaalii vanhoja taloja.

    Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa hän on vieraillut usein. Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta.

  • Toivo runoa, jossa piilee yllätys

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelma toteuttaa yllättäviä runotoiveita. Haastamme sinut toivomaan runoa, joka yllättää: johon liittyy yllättävä tarina, rytmi, kielikuvia, aihe tai jonka mukana haluat lähettää yllättävän viestin maailmalle. Kenet sinä haluaisit yllättää runolla? Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma Yle Radio 1:ssä runon ja suven päivänä 6.7.

  • Suvi-Anne Siimekseltä!

    Kesäkuun vieraana Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes

    Miltä näyttää työeläkejärjestelmämme kestävyys? Entä mikä tekee Suvi-Anne Siimekselle kesän?

  • Työt Euroopan juutalaisten historia- ja holocaust-museoiden parissa pitävät professori Rainer Mahlamäen kiireisenä

    Arkkitehtuurin professori rakastaa monipuolista työtään.

    Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Viime vuosien mielenkiintoiset kansainväliset työt Euroopan juutalaisten historian ja holocaust museoiden myötä pitävät hänet kiireisenä.