Hyppää pääsisältöön

Kristian Smedsin Tuntematon sotilas

Kristian Smedsin sovitus Väinö Linnan Tuntemattomasta puhutteli voimallisesti myös niitä, jotka eivät näytelmää nähneet. Kansallisteatterissa taltioitu esitys nähtiin televisiossa vuonna 2009.

Tietolaatikko

Rooleissa: Henry Hanikka (Rokka), Jouko Keskinen (pappi/Mäkilä), Jaakko Kytömaa (Sarastie), Esa-Matti Long (Vanhala), Antti Luusuaniemi (Lammio), Markku Maalismaa (Mielonen/Kaarna), Johannes Korpijaakko (Lehto/Honkajoki), Meri Nenonen (nainen), Jussi Nikkilä (Määttä), Heikki Pitkänen (Hauhia/Riitaoja), Antti Pääkkönen (Lahtinen), Kristo Salminen (Hietanen), Timo Tuominen (Koskela), Juha Varis (Rahikainen).
Musiikki: Esa Mattila sekä orkesteri Rahikainen ja Peräänantamattomat.

Kansallisteatterin uustulkinnassa nykyaika on vahvasti mukana. Korpisoturit hihkuvat "ihanaa Leijonat", viholliset ovat pesukoneita ja Lada tuhotaan tankkina.

Sodan raakuus limittyy yhteiskunnalliseen julmuuteen. Honkajoki esittäytyy "yhteiskunnan hyysäämänä" cp-vammaisena, jota Lammio kyykyttää säälittä.

Kohua herätti ennen kaikkea näytelmän loppukohtaus, jossa ammuskeltiin poliitikkojen, iskelmätähtien, kirjailijoiden ja satuhahmojen kuvia.

Mm. pääministeri Matti Vanhanen ja valtiosihteeri Risto Volanen paheksuivat näytelmää näkemättä sitä. Myös Väinö Linnan romaania ja Rauni Mollbergin myöhempää filmiversiota kritisoitiin aikoinaan ankarasti.

Kristian Smedsin versio on pyrkinyt tekemään kunniaa Linnan yhteiskunnalliselle sanomalle. Ohjaajan mukaan esitys ei hae konsensusta, hyväksyntää, yhteistä tunnetta, poliittista korrektiutta tai isänmaallista voitonmarssia.

"Taiteellisena johtotähtenä on ollut Koskelan repliikki suolta: Tulta munille! Vastakkainasettelun aika ei ole ohi.”

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto