Hyppää pääsisältöön

Suomi-konepistooli

Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli aikansa huippukeksintö. Se oli suomalaisen jalkaväen ratkaiseva ase jatkosodassa.

Tietolaatikko

Aimo Lahti kehitteli uransa aikana myös mm. Lahti-Saloranta-pikakiväärin, "norsupyssynä" tunnetun Lahti K-39-pst-kiväärin ja monia muita sotilasaseita. Hänen nimissään on yli 50 keksintöä.
Renny Harlinin Mannerheim-elokuvaan kerättiin vuosina 2008-2009 rahoitusta myymällä käytöstä poistettuja, deaktivoituja Suomi-konepistooleita.

Itseoppinut asesuunnittelija Aimo Lahti (1896-1970) sai vuonna 1922 valmiiksi konepistoolin prototyypin saksalaisen esikuvan pohjalta.

Lahti jatkoi aseen kehittelyä. Parannellun M/26-version pohjalta syntyi 1930-luvun alussa Suomi-konepistoolina tunnettu M/31.

Armeijan vähäisen kiinnostuksen takia Tikkakosken asetehdas hankki patentin haltunsa ja aloitti sarjatuotannon. Ennen talvisotaa konepistoolia ehdittiin tehdä noin 4000 kappaletta.

Suomi-konepistoolissa oli paljon työstettäviä osia, joten sen valmistaminen oli hidasta. Talvisodassa aseita oli käytössä vain rajoitetusti, mutta jatkosodassa jo kymmeniä tuhansia.

Tehokas ase sai mainetta myös ulkomailla. Suomessa mm. Tuntematon sotilas -romaani ja sen filmisovitus tekivät jälkipolvillekin tunnetuksi Suomi-konepistoolin ja käsitteen "Tikkakosken mannekiinit".

Vuonna 2006 kuvatussa ohjelmassa ovat haastateltavina Sotamuseon johtaja Markku Palokangas, Tikkakoski Oy:n työntekijä Martti Mäkinen, Aimo Lahden elämäkerturi Maire Vaajakallio ja veljenpoika Esko K. Lahti.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto