Hyppää pääsisältöön

Suomi-konepistooli

Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli aikansa huippukeksintö. Se oli suomalaisen jalkaväen ratkaiseva ase jatkosodassa.

Tietolaatikko

Aimo Lahti kehitteli uransa aikana myös mm. Lahti-Saloranta-pikakiväärin, "norsupyssynä" tunnetun Lahti K-39-pst-kiväärin ja monia muita sotilasaseita. Hänen nimissään on yli 50 keksintöä.
Renny Harlinin Mannerheim-elokuvaan kerättiin vuosina 2008-2009 rahoitusta myymällä käytöstä poistettuja, deaktivoituja Suomi-konepistooleita.

Itseoppinut asesuunnittelija Aimo Lahti (1896-1970) sai vuonna 1922 valmiiksi konepistoolin prototyypin saksalaisen esikuvan pohjalta.

Lahti jatkoi aseen kehittelyä. Parannellun M/26-version pohjalta syntyi 1930-luvun alussa Suomi-konepistoolina tunnettu M/31.

Armeijan vähäisen kiinnostuksen takia Tikkakosken asetehdas hankki patentin haltunsa ja aloitti sarjatuotannon. Ennen talvisotaa konepistoolia ehdittiin tehdä noin 4000 kappaletta.

Suomi-konepistoolissa oli paljon työstettäviä osia, joten sen valmistaminen oli hidasta. Talvisodassa aseita oli käytössä vain rajoitetusti, mutta jatkosodassa jo kymmeniä tuhansia.

Tehokas ase sai mainetta myös ulkomailla. Suomessa mm. Tuntematon sotilas -romaani ja sen filmisovitus tekivät jälkipolvillekin tunnetuksi Suomi-konepistoolin ja käsitteen "Tikkakosken mannekiinit".

Vuonna 2006 kuvatussa ohjelmassa ovat haastateltavina Sotamuseon johtaja Markku Palokangas, Tikkakoski Oy:n työntekijä Martti Mäkinen, Aimo Lahden elämäkerturi Maire Vaajakallio ja veljenpoika Esko K. Lahti.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto