Hyppää pääsisältöön

Kotikadun kuohuttavat käänteet

Jannen naissotkut, epäuskottavat aviorikkojat, liian hassahtanut Maija, viiniä keskellä viikkoa... Nämä juonenkäänteet herättivät katsojissa ankaraa kritiikkiä alkuvuodesta 2009.

13 vuotta yhtäjaksoisesti pyörineessä sarjassa on vuosien varrella nähty käänne jos toinenkin.

Silti katsojien vastaanottokyky joutui todelliselle koetukselle vasta helmikuussa 2009. Pertti Mäkimaalle lehtolapsi – nyt kyllä mentiin liian pitkälle!

Vannoutuneimmat katsojat laativat adressin "Kotikadun pelastamiseksi". Pertin hairahduksen lisäksi moni muukin viimeaikainen käänne herätti tyytymättömyyttä.

Pappismies-Jannen naissotkut herättivät kummastusta. Roopen ja Niinan suhde ei ole uskottava. Ja mitä pelleilyä lakanoiden kanssa! Maija Mäkimaa tuntuu vanhentuneen yhdessä yössä, miksi hänet esitetään nyt vain vanhana höppänänä uuden ystävättärensä kanssa?

Eräs katsojista kirjoittaa paheksuvansa myös sitä, että sarjassa nykyisin "juopotellaan viinin kera, joka ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin."

Tietolaatikko

Kotikadun ensimmäinen osa esitettiin 31. elokuuta 1995. Sarjan ydinperheet ovat alusta alkaen olleet Mäkimaat ja Luotolat, alun perin toistensa naapurukset Helsingin Korkeavuorenkadulla.
Myöhemmin ydinjoukkoon liittyi Lappeenrannasta Helsinkiin muuttanut Partasen perhe.
Vuonna 2004 kotikatulaiset muuttivat Ullanlinnasta Karhupuiston kupeille Kallioon.
Misa Nirhamo (Janne Mäkimaa), Ville Keskilä (Teemu Luotola), Ria Kataja (Niina Luotola), Ida Mathilda Granvik (Vilja Luotola), Janne Virtanen (Roope Johannes), Laura Malmivaara (Tuija Kangasharju), Elsy Akiki (Malalai Kangasharju)

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto