Hyppää pääsisältöön

Kotikadun kuohuttavat käänteet

Jannen naissotkut, epäuskottavat aviorikkojat, liian hassahtanut Maija, viiniä keskellä viikkoa... Nämä juonenkäänteet herättivät katsojissa ankaraa kritiikkiä alkuvuodesta 2009.

13 vuotta yhtäjaksoisesti pyörineessä sarjassa on vuosien varrella nähty käänne jos toinenkin.

Silti katsojien vastaanottokyky joutui todelliselle koetukselle vasta helmikuussa 2009. Pertti Mäkimaalle lehtolapsi – nyt kyllä mentiin liian pitkälle!

Vannoutuneimmat katsojat laativat adressin "Kotikadun pelastamiseksi". Pertin hairahduksen lisäksi moni muukin viimeaikainen käänne herätti tyytymättömyyttä.

Pappismies-Jannen naissotkut herättivät kummastusta. Roopen ja Niinan suhde ei ole uskottava. Ja mitä pelleilyä lakanoiden kanssa! Maija Mäkimaa tuntuu vanhentuneen yhdessä yössä, miksi hänet esitetään nyt vain vanhana höppänänä uuden ystävättärensä kanssa?

Eräs katsojista kirjoittaa paheksuvansa myös sitä, että sarjassa nykyisin "juopotellaan viinin kera, joka ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin."

Tietolaatikko

Kotikadun ensimmäinen osa esitettiin 31. elokuuta 1995. Sarjan ydinperheet ovat alusta alkaen olleet Mäkimaat ja Luotolat, alun perin toistensa naapurukset Helsingin Korkeavuorenkadulla.
Myöhemmin ydinjoukkoon liittyi Lappeenrannasta Helsinkiin muuttanut Partasen perhe.
Vuonna 2004 kotikatulaiset muuttivat Ullanlinnasta Karhupuiston kupeille Kallioon.
Misa Nirhamo (Janne Mäkimaa), Ville Keskilä (Teemu Luotola), Ria Kataja (Niina Luotola), Ida Mathilda Granvik (Vilja Luotola), Janne Virtanen (Roope Johannes), Laura Malmivaara (Tuija Kangasharju), Elsy Akiki (Malalai Kangasharju)

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto