Hyppää pääsisältöön

Markus Allan tangon parissa

Varastomies Allan Isberg aloitti levytysuransa 18-vuotiaana vuonna 1963. Levytuottaja Toivo Kärki kehitti hänelle taiteilijanimen Markus Allan.

Tietolaatikko

Liljankukka. Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen.
Pilvet karkaa, niin minäkin. Säv. Jani Uhlenius, san. Jarkko Laine.
Mustalaisviulu. Säv. ja san. Al Merle Tibsen - John Powell, suom. san. Annuli.
Rakkauden rikkaus. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa.

Markus Allanin (s. 1945) ensilevy oli toisinto Henry Theelin jo vuonna 1945 levyttämästä Liljankukasta. Tästä Toivo Kärjen tangosta tuli hänen tavaramerkkinsä vuosikymmenten ajaksi.

Markus Allanista tuli yksi 1960-luvun tärkeimmistä tangotähdistä. Tanssilavoilla kiertäminen oli hänelle myös suhdetoimintaa romaniväestön puolesta.

"Sitä oppi kääntämään kuulemansa herjat takaisin solvaajaan diplomaattisella tavalla, niin että tämä itse ymmärsi menneensä liian pitkälle. Joskus nämä herjaajat tulivat myöhemmin kyynelsilmin pyytämään anteeksi aikaisempaa käytöstään", laulaja kertoi toimittaja Josper Knutakselle vuonna 2004.

Vuodesta 1987 Markus Allan on tehnyt yhteistyötä suomi-iskelmää ihailevan Aki Kaurismäen kanssa. Ohjaaja julkaisi myös hänen comeback-levynsä Tangon kotimaa vuonna 1996.

Samana vuonna Markus Allan esiintyi Kaurismäen filmissä Kauas pilvet karkaavat. Siinä kuultiin hänen väkevä tulkintansa Rauli Somerjoen vuonna 1970 levyttämästä beat-tangosta Pilvet karkaa, niin minäkin.

Se vei Markus Allanin myös Cannesin filmijuhlille, Keski-euroopan ihastuneiden yleisöjen eteen ja ranskalaisen tv-dokumentin päähenkilöksi.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto