Hyppää pääsisältöön

Markus Allan tangon parissa

Varastomies Allan Isberg aloitti levytysuransa 18-vuotiaana vuonna 1963. Levytuottaja Toivo Kärki kehitti hänelle taiteilijanimen Markus Allan.

Tietolaatikko

Liljankukka. Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen.
Pilvet karkaa, niin minäkin. Säv. Jani Uhlenius, san. Jarkko Laine.
Mustalaisviulu. Säv. ja san. Al Merle Tibsen - John Powell, suom. san. Annuli.
Rakkauden rikkaus. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa.

Markus Allanin (s. 1945) ensilevy oli toisinto Henry Theelin jo vuonna 1945 levyttämästä Liljankukasta. Tästä Toivo Kärjen tangosta tuli hänen tavaramerkkinsä vuosikymmenten ajaksi.

Markus Allanista tuli yksi 1960-luvun tärkeimmistä tangotähdistä. Tanssilavoilla kiertäminen oli hänelle myös suhdetoimintaa romaniväestön puolesta.

"Sitä oppi kääntämään kuulemansa herjat takaisin solvaajaan diplomaattisella tavalla, niin että tämä itse ymmärsi menneensä liian pitkälle. Joskus nämä herjaajat tulivat myöhemmin kyynelsilmin pyytämään anteeksi aikaisempaa käytöstään", laulaja kertoi toimittaja Josper Knutakselle vuonna 2004.

Vuodesta 1987 Markus Allan on tehnyt yhteistyötä suomi-iskelmää ihailevan Aki Kaurismäen kanssa. Ohjaaja julkaisi myös hänen comeback-levynsä Tangon kotimaa vuonna 1996.

Samana vuonna Markus Allan esiintyi Kaurismäen filmissä Kauas pilvet karkaavat. Siinä kuultiin hänen väkevä tulkintansa Rauli Somerjoen vuonna 1970 levyttämästä beat-tangosta Pilvet karkaa, niin minäkin.

Se vei Markus Allanin myös Cannesin filmijuhlille, Keski-euroopan ihastuneiden yleisöjen eteen ja ranskalaisen tv-dokumentin päähenkilöksi.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto