Hyppää pääsisältöön

Markus Allan tangon parissa

Varastomies Allan Isberg aloitti levytysuransa 18-vuotiaana vuonna 1963. Levytuottaja Toivo Kärki kehitti hänelle taiteilijanimen Markus Allan.

Tietolaatikko

Liljankukka. Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen.
Pilvet karkaa, niin minäkin. Säv. Jani Uhlenius, san. Jarkko Laine.
Mustalaisviulu. Säv. ja san. Al Merle Tibsen - John Powell, suom. san. Annuli.
Rakkauden rikkaus. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa.

Markus Allanin (s. 1945) ensilevy oli toisinto Henry Theelin jo vuonna 1945 levyttämästä Liljankukasta. Tästä Toivo Kärjen tangosta tuli hänen tavaramerkkinsä vuosikymmenten ajaksi.

Markus Allanista tuli yksi 1960-luvun tärkeimmistä tangotähdistä. Tanssilavoilla kiertäminen oli hänelle myös suhdetoimintaa romaniväestön puolesta.

"Sitä oppi kääntämään kuulemansa herjat takaisin solvaajaan diplomaattisella tavalla, niin että tämä itse ymmärsi menneensä liian pitkälle. Joskus nämä herjaajat tulivat myöhemmin kyynelsilmin pyytämään anteeksi aikaisempaa käytöstään", laulaja kertoi toimittaja Josper Knutakselle vuonna 2004.

Vuodesta 1987 Markus Allan on tehnyt yhteistyötä suomi-iskelmää ihailevan Aki Kaurismäen kanssa. Ohjaaja julkaisi myös hänen comeback-levynsä Tangon kotimaa vuonna 1996.

Samana vuonna Markus Allan esiintyi Kaurismäen filmissä Kauas pilvet karkaavat. Siinä kuultiin hänen väkevä tulkintansa Rauli Somerjoen vuonna 1970 levyttämästä beat-tangosta Pilvet karkaa, niin minäkin.

Se vei Markus Allanin myös Cannesin filmijuhlille, Keski-euroopan ihastuneiden yleisöjen eteen ja ranskalaisen tv-dokumentin päähenkilöksi.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto