Hyppää pääsisältöön

Suomi siirtyi ydinenergiaan itänaapurista tilatulla voimalalla

Suomen ensimmäinen ydinvoimala päätettiin ostaa Neuvostoliitosta vuonna 1969. Kaksi vuotta myöhemmin laitosta alettiin pystyttää Loviisaan yhdessä venäläisten kanssa.

Imatran Voima Oy rakennutti Loviisan ydinvoimalan Hästholmenin saarelle 12 kilometriä kaupungista. Tähän aikaan puhuttiin vielä yleisesti "atomivoimasta".

Loviisan laitoksen mallina oli Keski-Venäjällä sijaitseva Novovoronezin voimalaitos, jossa suomalaiset teknikot kävivät saamassa oppia. Suomessa laitoksen turvajärjestelyjä kuitenkin parannettiin.

Ydinvoimalahanketta perusteltiin mm. luonnonvarojen ja ulkomaanvaluutan säästämisellä sekä kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämisellä.

Vuonna 1975 tehdyssä ohjelmassa arvellaan, ettei Suomella ole varaa ainakaan ensimmäisenä nostaa tunnusta "kehitys seis".

Monet loviisalaiset toivottivat voimalan tervetulleeksi, koska se lisäsi työpaikkoja. Mutta myös kriittisiä mielipiteitä alkoi kuulua.

Keskustelu ydinvoiman turvallisuudesta olikin ohjelman mukaan jo "ryöstäytynyt valloilleen". Puhuttiin myös aurinkovoimasta ja muista "fantastisista", ts. mielikuvituksellisista energialähteistä.

Suomalais-neuvostoliittolaista ystävyyttä ja yhteistyötä juhlitaan Loviisassa yhteisessä illanvietossa vuonna 1975. Työmaan omien esiintyjien lisäksi mukana ovat kommunistipuolueen Uudenmaan piirin pomo Markus Kainulainen ja sinipaitainen taistolaislauluryhmä.

Tietolaatikko

Loviisa-1-yksikkö otettiin käyttöön vuonna 1977. Sen jäljessä seurasivat Olkiluoto-1 vuonna 1979, Loviisa-2 vuonna 1981 ja Olkiluoto-2 vuonna 1982.
Säteilyturvakeskuksen mukaan Loviisan voimalan suunnittelussa ja rakentamisessa todettiin jälkikäteen puutteita. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui reaktoripaineastian säteilyhaurastuminen, jota hidastettiin onnistuneesti heti 80-luvun alussa tehdyillä korjauksilla.

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto