Hyppää pääsisältöön

Kotikadun Mimmi kuolee

Moni katselija pitää Kotikadun Mimmin kuolemaa yhtenä tv-draamamme koskettavimmista kuolinesityksistä. Onnellinen, kaksosia odottava Mimmi kuoli aivan yllättäen mutta uskottavasti.

Teemu ja kolmatta kuuta kaksosia odottava Mimmi ovat kenties onnellisempia kuin koskaan. He ovat juuri palanneet pitkältä automatkalta Karinin vanhempien luota.

Matkan aikana Mimmin jalka oli kipeytynyt. Kotiin palattuaan jalka ei kuitenkaan enää mietitytä vaan mielessä ovat ihan muut asiat.

Kesken lakananvedon Mimmi lyyhistyy lattialle. Sairaalassa selviää, että hänellä on keuhkoveritulppa. Paljon kuolemaa nähnyt Teemu joutuu keskelle omakohtaista painajaista.

Järkyttyneet katsojat kiittivät juonenkulun uskottavuutta ja etenkin Teemun surun käsittelyä. "Kokeneimmankin tv-katsojan muurit murtuivat", kirjoitti eräs. "Vaikea asia osattiin esittää hienovaraisesti, ilman alleviivausta", kirjoitti toinen.

Tietolaatikko

Ville Keskilä (Teemu Luotola), Lotta Lehtikari (Mimmi Kallio), Veli Ylitalo (lääkäri), Mari Minkkinen (hoitaja), Anitta Niemi (Karin Luotola), Risto Autio (Hannes Luotola)

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto