Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Vedenpitävä vaate voi vuotaa

vaatekaupassa (Video still, Kuva: YLE)
Vedenpitävä ulkoiluvaate ei pidä vettä ikuisesti. Kallis takki tai kenkä voi mennä pilalle jo ensimmäisellä reissulla – tai sitten se kestää vuosikausia.

Niin sanottuja kalvovaatteita kaupitellaan kaikenlaisille asiakkaille vauvoista vaareihin. Lupauksena on huikea parannus perinteisiin sadekamppeisiin verrattuna. Kalvovaate pitää kovankin sateen, mutta päästää kehosta irtoavat hikihöyryt ulos.

sään armoilla (Video still, Kuva: YLE)Se on siis teoriassa retkeilijän tai pikkulapsen unelmakampe, mutta käytännön kokemukset ovat vaihtelevia.

- Kyllä ne jossain vaiheessa päästävät veden lävitseen, sanoo lastenhoitaja Riikka Taponen vantaalaisesta päiväkodista.

- Tuntuu siltä, että ne ovat uutena pitäneet vettä, mutta sitten se pinta on kulunut, tai jotain muuta vastaavaa, arvioi vantaalainen perheenisä Mika Koljonen.

Perehdy merkintöihin

havainnekuva (Video still, Kuva: YLE)Vuotomysteerin ymmärtäminen vaatii sukeltamista tekstiilitekniikkaan. Kalvovaatteen toiminta perustuu useimmiten siihen, kalvossa on huokosia, joihin vesipisaramolekyyli ei mahdu, mutta pienempi vesihöyrymolekyyli pääsee niistä läpi.

Kehosta haihtuva höyry siis pääsee ulos, mutta sade pysyy pihalla. Näin ainakin teoriassa.

Kalvovaatteita kaupitellaan monenlaisilla hienoilla nimillä, mutta niillä on kuitenkin paljon yhteistä. Usein vedenpitävyys perustuu yhteen ja samaan aineeseen, polyuretaaniin, joka on muovi.

Gore-Tex-asusteissa puolestaan vettä pitää PTFE-materiaali, muovia sekin.

Monenlaiset merkinnät voivat saada asiakkaan pään pyörälle. Vedenpitävälle asusteelle pitäisi löytyä testattu vedenpitävyysarvo. Ilman sellaista hälytyskellojen on syytä herätä.

Esimerkiksi 10000 millimetriä tarkoittaa, että asuste kestää kymmenen metriä korkea vesipatsaan paineen.

lappu (Video still, Kuva: YLE)- Tämmöinen karkea arvio on, että jos se millimetrimäärä on yli 4000 milliä, niin silloin sen on vedenpitävä, kertoo assistentti Marja Rissanen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Vähempikin riittää pelkän sateen pitämiseen. Suojavaatestandardin mukaan sadevaatteen vedenpitävyysraja on 1300 millin vedenpaine. 4000 millin pitäisi asiantuntijoiden mukaan riittää jo istumiseen sateella.

Esimerkiksi Reiman lastenhaalareita kaupitellaan jopa yli 10000 millin vedenpitävyysarvoilla. Miksi maksaa sellaisesta millimäärästä, jos vähempikin riittäisi?

Reiman mukaan pelivara ei ole pahitteeksi.

- Kulumisen myötä vedenpitävyys voi heiketä, kommentoi laatupäällikkö Mailis Mäkinen Reimalta.

Vaatteisiin kohdistuu hetkellisiä painepiikkejä esimerkiksi lasten kontatessa märällä – silloin rasitus voi olla moninkertainen pikkusateeseen verrattuna.

Retkeilyvaatteissa meille myydään jopa 20000 millimetrin vedenpitävyyttä. Haltin mukaan yksi syy on painava rinkka.

- Viilekkeiden alle ja olkapäille kohdistuu kova paine. Nämä 10000 – 15000 millin kankaat säilyttävät senkin kohdan kuivana, sanoo Haltin pääsuunnittelija Martti Kellokumpu.

Käyttöikä jää mysteeriksi

vettynyt hanska (Video still, Kuva: YLE)Jos vedenpitävyys on tutkittu ja testattu, niin miksi monilla on kuitenkin kokemuksia vuotavista asusteista? Yksi syy on luonnollinen kuluminen. Kalvo heikkenee, vaikka näkyvää reikää ei ilmaantuisikaan.

Joskus vaatteen vedenpitävyys tarkoittaa vain kankaan vedenpitävyyttä, ja asiakas yllättyy, kun saumat vuotavat kuin seula. Vetoketjukin voi päästää vettä lävitseen suojaliuskasta huolimatta.

Vaikka kalvotuotteella saattaa olla takuu, niin esimerkiksi kengän käyttöikä jää lopulta arvailujen varaan.

- Tämmöistä kilometrimäärää on mahdotonta antaa, sanoo Haltin Kellokumpu, eikä muiltakaan valmistajilta täsmällisempää tietoa irtoa.

Kuluttaja kuitenkin kuulisi mielellään asiasta selviä arvioita. Eihän ole mukavaa, jos neljän sadan takki tai parin sadan kenkä vuotaakin jo kahden reissun jälkeen – vaatteen voi joskus korjata kohtuukuluilla, mutta usein kenkää ei.

Kuluttajansuojalain mukaan asiakkaalla on oikeus hyvityksiin, jos tuote ei kestä sovitusti. Esimerkiksi Kuluttajariitalautakunnan päätöksistä ei kuitenkaan löydy selkeää linjaa siihen, millaista käyttöikää voi odottaa kalvoasusteelta.

Eräässä tapauksessa lautakunta suositti kaupan purkamista, kun rinkka oli hiertänyt kalliin retkeilytakin vuotavaksi ensimmäisellä reissulla. Reppu kun kuuluu olennaisesti retkeilyyn.

Kengistä tehdyissä valituksissa asiakkaille on monesti jäänyt luu käteen, kun kuluttajariitalautakunnan mielestä kenkä on mennyt puhki käyttövirheen takia.

Käyttövirhe voi syntyä, jos kenkä on liian pieni tai jalka on tungettu siihen liian syvälle. Selvä varpaan jälki sisäpinnassa kielii sitä, että varpaan hiertäminen on rikkonut kalvon.

Kuuma kuivauskaappikin voi turmalla vaatteen, sillä kalvot sietävät lämpöä vaihtelevasti.

Hengittävyysmerkinnät hämäävät

sateessa (Video still, Kuva: YLE)Kalvoasusteen ostajan kannattaa muistaa sekin, että kosteilla keleillä kalvoasusteen hengittävyys kärsii ja voi tippua jopa nollaan. Kosteus ei pääse kankaan läpi, jos vaateen ulkopinnallakin on riittävän kosteaa. Kalvoasuste voi olla pahimmassa tapauksessa ihan samanlainen hikipommi kuin perinteinen sadetakki, vaikka maksaakin moninkertaisesti!

Hengittävyyttä voi periaatteessa vertailla. Hengittävyys voidaan ilmoittaa esimerkiksi lukemalla, joka kertoo, kuinka paljon kosteutta neliö kangasta läpäisee vuorokaudessa, vaikkapa 5000 grammaa / neliö / 24 tuntia.

Tarkoittaako isompi lukema automaattisesti parempaa hengittävyyttä? Ei todellakaan. Kahden kilpailevan vaatteen hengittävyys on saatettu mitata täysin erilaisilla menetelmillä. Erilaiset menetelmät antavat erilaisia tuloksia.

Lisäksi yksi valmistaja saattaa mitata koko vaatteen vuorineen, mutta toinen vain kalvon.

Esimerkiksi kahdesta vaatteesta toinen saattaa olla jopa puolet huonompi, vaikka hengittävyyslukevat olisivatkin samat. Toisaalta asiakkaalla ei tavallisesti ole mitään käsitystä siitä, mikä tulos on tietyllä mittausmenetelmällä hyvä – asiaa kannattaa ehdottomasti tiedustella tiskin toiselta puolelta.

Lauri Miettinen / TV1 Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.