Hyppää pääsisältöön

Pete Q - nuorallatanssijan kuolema

Suomen Kansan Teatterin Pete Q oli 1970-luvun lopun nuorelle teatteripolvelle samanlainen merkkipaalu kuin Lapualaisooppera 60-lukulaisille.

Tietolaatikko

Rooleissa mm: Eija Ahvo (Esmeralda), Anna-Maija Ollikainen (Evangelina), Harri Hyttinen (santarmipäällikkö), Erkki Saarela (eversti), Vesa Vierikko (Levi Lion), Jukka-Pekka Palo (Primo da Capo), Ari Piispa (Willehart Watussi), Kari Heiskanen (Pete Q), Markku Toikka (Secondo), Kari Paukkunen (Egon Vernissa), Raila Leppäkoski (Phyllis kissanainen), Kari Väänänen (Ernest haudankaivaja), Heikki Vuento (Äkämä), Pirkka-Pekka Petelius (Pukama), Saara Markkanen (Rosalia), Hannele Nieminen (Teresia).
Yhtye: Toni Edelmann, Antti Hytti, Pekka Rechardt, Tapio Tuominen, Tero Sarikoski, Ahti Salomaa

Näytelmä tapahtuu "ajassa jota emme enää tunne", meren rannalla sijaitsevassa kylässä, jota nimetön Eversti hallitsee diktaattorina.

Everstin kuuluisuuteen nostama rocklaulaja Pete Q on kuollut sähköiskuun ja hänet on korotettu pyhimykseksi. Diktaattorin uusi suojatti Primo da Capo esittää Peteä vuosittaisessa mysteerionäytelmässä, jonka yhteydessä järjestetään suuret markkinat huveineen.

Pete Q on kuitenkin herännyt henkiin ja palaa kylään omalaatuisten ystäviensä, kostaja Secondon ja huumehuuruisen Egon Vernissan kanssa.

Mutta kansan kauan odottamalla sankarilla ei olekaan tarjottavanaan sanomaa: hänestä on tullut mykkä. Eversti leimaa hänet petturiksi, ja samaa mieltä on kansantuomioistuin.

Peten paluu on kuitenkin järkyttänyt Everstin järjestelmää, ja hänet itsensäkin ammutaan. Tulevaisuus jää näytelmän lopussa arvoitukseksi.

Pete Q:ssa uusi teatterisukupolvi otti etäisyyttä 1970-luvun alun brechtiläiseen teatteriin ja marxilaisiin sosialistisen realismin ihanteisiin. Sen maalitauluna oli totalitarismi ilmansuunnista riippumatta.

Myös kerronnan tapa poikkesi monessa suhteessa varhaisen 70-luvun ihanteista. Näytelmä käytti surutta aineksinaan unia, kuvitelmia ja houreita, ja tyylikeinoja lainattiin sirkuksesta ja markkinatoreilta.

Pete Q:n esiintyjäkaarti oli täynnä nuoria lupauksia, jotka 80-luvulla nousivat teatterin, elokuvan ja tv-viihteen tähdiksi: Kari Väänänen, Kari Heiskanen, Markku Toikka, Vesa Vierikko, Pirkka-Pekka Petelius jne. Käsikirjoittajiin kuuluneesta Arto Melleristä tuli sukupolvensa keskeinen lyyrikko.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto