Hyppää pääsisältöön

Kahden pallin luottamusta

Osuuskaupoilla on kaupan kilpailussa ylittämätön valtti käsissään: hallintoneuvostot. Niissä istuu kuntien ja maakuntien luottamushenkilöitä ja korkeita virkamiehiä.

Esimerkiksi Turussa kolme kaupunginvaltuutettua ja neljä kaupungin johtavaa virkamiestä istuu paikallisen osuuskaupan hallintoneuvostossa. Lisäksi Turun Osuuskaupan hallintoneuvoston varapuheenjohtajana toimii Länsi-Suomen läänin maaherra Rauno Saari.

Oulussa kaavoituksesta vastaavan teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja Raimo Hämeenniemi on paikallisen osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen. Lisäksi Osuuskauppa Arinan hallintoneuvostossa istuvat muun muassa entinen Lapin liiton huippuvirkamies ja nykyinen kansanedustaja, tuomiorovasti sekä Tornion kaupunginlakimies, ja niin edelleen.

Poliittiset napamiehet ja virkamiehet tekevät hallintoneuvostossa strategisia linjauksia vieraan isännän, siis osuuskaupan laskuun. He ovat siellä esimerkiksi päättämässä, mihin uusia kauppoja saa rakentaa.

Ja kuitenkaan heidän ei pitäisi olla siellä, koska he istuvat näin kahdella pallilla: julkisen vallan ja liikeyrityksen. Hallintolaki rajoittaa tällaista toimintaa.

Poliitikon ja virkamiehen pitää lain mukaan jäävätä itsensä päätöksenteossa silloin, jos osuuskauppa on osallisena kaavoitus- tai muussa kunnan hankkeessa. Tai jos hän tai hänen läheisensä voi hyötyä tuosta hankkeesta. Näin poliitikot eivät tunnu läheskään aina tekevän. Miksi eivät?

Ehkä he eivät tunne hallintolain esteellisyyssäännöksiä. Tai vielä pahempaa: he eivät välitä niistä.

Ei myöskään riitä, että osuuskauppapuolueen poliitikko tai virkamies jäävää itsensä osuuskauppaa koskevissa päätöksissä. Hänen pitää pidättäytyä päätöksenteosta myös silloin, kun kunnan tai maakunnan hallinnossa käsitellään osuuskaupan kilpailijoiden kaavoitusasioita.

Lähtökohtana pitäisi olla, että henkilö ei voi välillisesti vaikuttaa siihen asiaan, josta omalle yritykselle – tässä tapauksessa osuuskaupalle – on etua tai haittaa. Jos kunnallispolitiikassa aktiivinen osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen noudattaa hallintolain kirjaimen lisäksi myös sen henkeä, hänelle ei jää kaavoitusasioissa kovinkaan paljon päätettävää.

Lopulta, olennaista esteellisyyden arvioinnissa ei ole se, että luottamushenkilö jäävää itsensä, jos hän on esteellinen. Tai että hän kokee toimineensa oikein kunnallisessa päätöksenteossa. Olennaista on se, miltä asiat näyttävät ulospäin. Eikä kahdella pallilla istuminen näytä hyvältä.

Simo Sipola
toimittaja, MOT

  • Duodecim: ”Ei rakenteellista korruptiota, mutta ehkä yksilöitä”

    ”Käypä hoito -suositukset eivät kovin korkeatasoisia.”

    Helsingin yliopiston professori Teppo Järvinen sai syyskuussa Lääkäriliitolta julkisen varoituksen epäkollegiaalisesta käyttäytymisestä. Varoituksen syynä oli Järvisen vuotta aiemmin pitämä luento Suomen Psykologiliiton kansainvälisessä tilaisuudessa. Tilaisuuden aiheena oli rakenteellinen korruptio.

  • EU-tuomioistuin järjestää meppien kulukorvauksista julkisen kuulemisen

    Mepit käyttävät yleistä kulukorvausta omiin kuluihinsa

    Euroopan unionin tuomioistuin järjestää torstaina 19. lokakuuta Luxemburgissa julkisen kuulemisen euroedustajien kulukorvausten käytöstä. Kuuleminen on seurausta 28 EU-maan toimittajaverkoston tekemistä paljastuksista. MOT on osa verkostoa. Paljastukset tehtiin viime kesäkuussa.