Hyppää pääsisältöön

Susikoira Roi hurmasi myös nuorten tv-sarjana – pääosan esittäjästä Paavosta tuli monelle idoli

Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla.
Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla. Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla. Kuva: Yle kuvapalvelu Paavo Westerberg,Yle Elävä arkisto,Susikoira Roi (televisiosarja)

Susikoira Roi on Jorma Kurvisen kirjoittama nuortenkirjojen sarja, josta Yleisradio on tehnyt kaksi televisiodramatisointia. Vuonna 1987 valmistunut ensimmäinen Susikoira Roi -nuortensarja kertoo koululaispoika Tomista, joka löytää metsästä sidotun ja poikien kivittämän koiran.

Susikoira Roi kertoo pojan ja koiran ainutlaatuisesta ystävyydestä. 12-vuotias Tomi (Paavo Westerberg) tapaa poikajengin kivittämän ja pusikkoon juuttuneen susikoiran. Tomi pelastaa koiran, ja siitä alkaa hengästyttävä pako, jonka aikana tuntematon koira saa uuden nimen: Roi!

Tomi ja Roi ystävystyvät heti, mutta kaikki taajaman asukkaat eivät ole samaa mieltä kuin Tomi kulkukoiran arvokkuudesta, ja poika joutuu pakoilemaan aluksi uuden karvaisen ystävänsä kanssa. Pakomatkan rinnalla Tomi käy vanhempiensa kanssa viivytystaistelua koiran saamisesta omakseen.

Tv-sarjassa Roi ja Tomi joutuvat vaaralliseen seikkailuun, kun heidän kotiinsa soitteleva häirikkö osoittautuu kaikkea muuta kuin harmittomaksi pilasoittajaksi.

On vallan riemastuttavaa nähdä tavallisia lapsia, jotka sanovat aikuisille: Haistakaa paska kaikki!― Katso-lehden toimittaja Anna Kerttu Wiikin arvio sarjasta 1987

Sarjan kantava voima on ennen kaikkea nuoren pojan ja koiran ystävyys. Mukana on myös Äksyn jengi, jota tulee varoa sekä äkkipikaiselta vaikuttava Järvisen setä, joka omistaa haulikon!

Sarjan pääosan esittäjä Paavo Westerberg on tunnettu myöhemmin näyttelijän työn lisäksi käsikirjoittajana, näytelmäkirjailijana ja ohjaajana. Westerbergistä tuli sarjojen aikana etenkin nuorten tyttöjen suosikki.

"Kerran kaksi tyttöä Lieksasta teki jonkinlaista galluppia. He tirskuivat puhelimessa ja utelivat kaikenlaista. Onko lempikukkani lemmikki vai ruiskaunokki", Westerberg kertoi Katso-lehden haastattelussa vuonna 1988. Hän oli tuolloin 15-vuotias. "Pienet pojat tulevat utelemaan ammuttiinko minua ihan oikeasti."

Susikoira Roita sarjoissa esitti poliisikoira Jami. Sarjan on ohjannut ja dramatisoinut Raimo O. Niemi. Neliosainen seikkailusarja on TV1 Lasten ja nuorten toimituksen tuotanto vuodelta 1987.

Rooleissa mm.: Paavo Westerberg, poliisikoira Jami, Sami Wacklin, Olli Laitinen, Juhana Langinvainio, Jarkko Mali, Jarkko Hintsala, Jukka-Petteri Huolman, Jori Tamminen, Liisa Lehtimaja, Marja-Leena Kouki, Juhani Laitala, Martti Pennanen, Eila Pehkonen, Soli Labbart, Susanna Haavisto, Turo Pajala, Heini Koskinen, Paavo Piskonen, Pehr-Olof Sirén, Harri Rantanen, Aila Svedberg ja Jukka Sipilä.

Valikoituja näytteitä Susikoira Roi -sarjasta

Lue lisää:

Miza Oinonen, joka esittää Ranea, susikoira Roi ja Paavo Westerberg, joka esittää Tomia.

Susikoira Roin seikkailu saaristossa – poliisikoira Jami oli rodulleen kunniaksi

Tomi ja Roi lähtevät viettämään kesää saaristoon, jonne on määrä tulla myös Ruotsissa asuvat serkut. Elokuva on kuvattu Kotkassa, Hangon saaristossa ja Kirkkonummella, ja se esitettiin ensi kerran televisiossa 1988. Sarja jäi nimiosassa näytelleen Jami-koiran viimeiseksi roolisuoritukseksi televisiossa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.

  • Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila nousi näkymättömistä suosikiksi

    Suosikkikirjailija on myös palkittu tieteilijä ja kääntäjä.

    Virpi Hämeen-Anttila on tutkija, kääntäjä ja Suomen luetuimpia kirjailijoita. Hänet on palkittu työstään muun muassa miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa Eino Leinon palkinnolla vuonna 2002. Mistä Hämeen-Anttilan matka taustajoukoista eturiviin oikein alkoi? Ella Tiaisen vuonna 2007 ohjaamassa henkilökuvassa pureudutaan Hämeen-Anttilan sielunmaisemaan sekä matkaan taustajoukoista suosikkikirjailijaksi.

  • Viherpeukalo-televisiosarja opasti aloittelijaa puutarhanhoidon saloihin – tekijät muistelevat

    Viherpeukalo-televisiosarja perehdytti puutarhanhoitoon

    Sipulikasveja, harventamista, omenapuun oksien leikkaamista, maan muokkausta, ruusujen istuttamista ja paljon muuta nähtiin TV2:n puutarhaohjelmasarjassa Viherpeukalo vuosina 1986–1998. Sarjan monivuotinen juontajapari toimittaja Tarja Flemming ja ylipuutarhuri Arno Kasvi muistelevat lämmöllä sarjan tekemistä ja sen saamaa vastaanottoa. Katso sarjan jaksoja Areenassa.