Hyppää pääsisältöön

Susikoira Roi hurmasi myös nuorten tv-sarjana – pääosan esittäjästä Paavosta tuli monelle idoli

Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla.
Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla. Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla. Kuva: Yle kuvapalvelu Paavo Westerberg,Yle Elävä arkisto,Susikoira Roi (televisiosarja)

Susikoira Roi on Jorma Kurvisen kirjoittama nuortenkirjojen sarja, josta Yleisradio on tehnyt kaksi televisiodramatisointia. Vuonna 1987 valmistunut ensimmäinen Susikoira Roi -nuortensarja kertoo koululaispoika Tomista, joka löytää metsästä sidotun ja poikien kivittämän koiran.

Susikoira Roi kertoo pojan ja koiran ainutlaatuisesta ystävyydestä. 12-vuotias Tomi (Paavo Westerberg) tapaa poikajengin kivittämän ja pusikkoon juuttuneen susikoiran. Tomi pelastaa koiran, ja siitä alkaa hengästyttävä pako, jonka aikana tuntematon koira saa uuden nimen: Roi!

Tomi ja Roi ystävystyvät heti, mutta kaikki taajaman asukkaat eivät ole samaa mieltä kuin Tomi kulkukoiran arvokkuudesta, ja poika joutuu pakoilemaan aluksi uuden karvaisen ystävänsä kanssa. Pakomatkan rinnalla Tomi käy vanhempiensa kanssa viivytystaistelua koiran saamisesta omakseen.

Tv-sarjassa Roi ja Tomi joutuvat vaaralliseen seikkailuun, kun heidän kotiinsa soitteleva häirikkö osoittautuu kaikkea muuta kuin harmittomaksi pilasoittajaksi.

On vallan riemastuttavaa nähdä tavallisia lapsia, jotka sanovat aikuisille: Haistakaa paska kaikki!― Katso-lehden toimittaja Anna Kerttu Wiikin arvio sarjasta 1987

Sarjan kantava voima on ennen kaikkea nuoren pojan ja koiran ystävyys. Mukana on myös Äksyn jengi, jota tulee varoa sekä äkkipikaiselta vaikuttava Järvisen setä, joka omistaa haulikon!

Sarjan pääosan esittäjä Paavo Westerberg on tunnettu myöhemmin näyttelijän työn lisäksi käsikirjoittajana, näytelmäkirjailijana ja ohjaajana. Westerbergistä tuli sarjojen aikana etenkin nuorten tyttöjen suosikki.

"Kerran kaksi tyttöä Lieksasta teki jonkinlaista galluppia. He tirskuivat puhelimessa ja utelivat kaikenlaista. Onko lempikukkani lemmikki vai ruiskaunokki", Westerberg kertoi Katso-lehden haastattelussa vuonna 1988. Hän oli tuolloin 15-vuotias. "Pienet pojat tulevat utelemaan ammuttiinko minua ihan oikeasti."

Susikoira Roita sarjoissa esitti poliisikoira Jami. Sarjan on ohjannut ja dramatisoinut Raimo O. Niemi. Neliosainen seikkailusarja on TV1 Lasten ja nuorten toimituksen tuotanto vuodelta 1987.

Rooleissa mm.: Paavo Westerberg, poliisikoira Jami, Sami Wacklin, Olli Laitinen, Juhana Langinvainio, Jarkko Mali, Jarkko Hintsala, Jukka-Petteri Huolman, Jori Tamminen, Liisa Lehtimaja, Marja-Leena Kouki, Juhani Laitala, Martti Pennanen, Eila Pehkonen, Soli Labbart, Susanna Haavisto, Turo Pajala, Heini Koskinen, Paavo Piskonen, Pehr-Olof Sirén, Harri Rantanen, Aila Svedberg ja Jukka Sipilä.

Valikoituja näytteitä Susikoira Roi -sarjasta

Lue lisää:

Miza Oinonen, joka esittää Ranea, susikoira Roi ja Paavo Westerberg, joka esittää Tomia.

Susikoira Roin seikkailu saaristossa – poliisikoira Jami oli rodulleen kunniaksi

Tomi ja Roi lähtevät viettämään kesää saaristoon, jonne on määrä tulla myös Ruotsissa asuvat serkut. Elokuva on kuvattu Kotkassa, Hangon saaristossa ja Kirkkonummella, ja se esitettiin ensi kerran televisiossa 1988. Sarja jäi nimiosassa näytelleen Jami-koiran viimeiseksi roolisuoritukseksi televisiossa.

Kommentit
  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

    Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

    "Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.