Hyppää pääsisältöön

Susikoira Roi hurmasi myös nuorten tv-sarjana – pääosan esittäjästä Paavosta tuli monelle idoli

Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla.
Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla. Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla. Kuva: Yle kuvapalvelu Paavo Westerberg,Yle Elävä arkisto,Susikoira Roi (televisiosarja)

Susikoira Roi on Jorma Kurvisen kirjoittama nuortenkirjojen sarja, josta Yleisradio on tehnyt kaksi televisiodramatisointia. Vuonna 1987 valmistunut ensimmäinen Susikoira Roi -nuortensarja kertoo koululaispoika Tomista, joka löytää metsästä sidotun ja poikien kivittämän koiran.

Susikoira Roi kertoo pojan ja koiran ainutlaatuisesta ystävyydestä. 12-vuotias Tomi (Paavo Westerberg) tapaa poikajengin kivittämän ja pusikkoon juuttuneen susikoiran. Tomi pelastaa koiran, ja siitä alkaa hengästyttävä pako, jonka aikana tuntematon koira saa uuden nimen: Roi!

Tomi ja Roi ystävystyvät heti, mutta kaikki taajaman asukkaat eivät ole samaa mieltä kuin Tomi kulkukoiran arvokkuudesta, ja poika joutuu pakoilemaan aluksi uuden karvaisen ystävänsä kanssa. Pakomatkan rinnalla Tomi käy vanhempiensa kanssa viivytystaistelua koiran saamisesta omakseen.

Tv-sarjassa Roi ja Tomi joutuvat vaaralliseen seikkailuun, kun heidän kotiinsa soitteleva häirikkö osoittautuu kaikkea muuta kuin harmittomaksi pilasoittajaksi.

On vallan riemastuttavaa nähdä tavallisia lapsia, jotka sanovat aikuisille: Haistakaa paska kaikki!― Katso-lehden toimittaja Anna Kerttu Wiikin arvio sarjasta 1987

Sarjan kantava voima on ennen kaikkea nuoren pojan ja koiran ystävyys. Mukana on myös Äksyn jengi, jota tulee varoa sekä äkkipikaiselta vaikuttava Järvisen setä, joka omistaa haulikon!

Sarjan pääosan esittäjä Paavo Westerberg on tunnettu myöhemmin näyttelijän työn lisäksi käsikirjoittajana, näytelmäkirjailijana ja ohjaajana. Westerbergistä tuli sarjojen aikana etenkin nuorten tyttöjen suosikki.

"Kerran kaksi tyttöä Lieksasta teki jonkinlaista galluppia. He tirskuivat puhelimessa ja utelivat kaikenlaista. Onko lempikukkani lemmikki vai ruiskaunokki", Westerberg kertoi Katso-lehden haastattelussa vuonna 1988. Hän oli tuolloin 15-vuotias. "Pienet pojat tulevat utelemaan ammuttiinko minua ihan oikeasti."

Susikoira Roita sarjoissa esitti poliisikoira Jami. Sarjan on ohjannut ja dramatisoinut Raimo O. Niemi. Neliosainen seikkailusarja on TV1 Lasten ja nuorten toimituksen tuotanto vuodelta 1987.

Rooleissa mm.: Paavo Westerberg, poliisikoira Jami, Sami Wacklin, Olli Laitinen, Juhana Langinvainio, Jarkko Mali, Jarkko Hintsala, Jukka-Petteri Huolman, Jori Tamminen, Liisa Lehtimaja, Marja-Leena Kouki, Juhani Laitala, Martti Pennanen, Eila Pehkonen, Soli Labbart, Susanna Haavisto, Turo Pajala, Heini Koskinen, Paavo Piskonen, Pehr-Olof Sirén, Harri Rantanen, Aila Svedberg ja Jukka Sipilä.

Valikoituja näytteitä Susikoira Roi -sarjasta

Lue lisää:

Miza Oinonen, joka esittää Ranea, susikoira Roi ja Paavo Westerberg, joka esittää Tomia.

Susikoira Roin seikkailu saaristossa – poliisikoira Jami oli rodulleen kunniaksi

Tomi ja Roi lähtevät viettämään kesää saaristoon, jonne on määrä tulla myös Ruotsissa asuvat serkut. Elokuva on kuvattu Kotkassa, Hangon saaristossa ja Kirkkonummella, ja se esitettiin ensi kerran televisiossa 1988. Sarja jäi nimiosassa näytelleen Jami-koiran viimeiseksi roolisuoritukseksi televisiossa.

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.