Hyppää pääsisältöön

Susikoira Roi hurmasi myös nuorten tv-sarjana – pääosan esittäjästä Paavosta tuli monelle idoli

Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla.
Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla. Tomi (Paavo Westerberg) ja Roi (poliisikoira Jami) pellolla. Kuva: Yle kuvapalvelu Paavo Westerberg,Yle Elävä arkisto,Susikoira Roi (televisiosarja)

Susikoira Roi on Jorma Kurvisen kirjoittama nuortenkirjojen sarja, josta Yleisradio on tehnyt kaksi televisiodramatisointia. Vuonna 1987 valmistunut ensimmäinen Susikoira Roi -nuortensarja kertoo koululaispoika Tomista, joka löytää metsästä sidotun ja poikien kivittämän koiran.

Susikoira Roi kertoo pojan ja koiran ainutlaatuisesta ystävyydestä. 12-vuotias Tomi (Paavo Westerberg) tapaa poikajengin kivittämän ja pusikkoon juuttuneen susikoiran. Tomi pelastaa koiran, ja siitä alkaa hengästyttävä pako, jonka aikana tuntematon koira saa uuden nimen: Roi!

Tomi ja Roi ystävystyvät heti, mutta kaikki taajaman asukkaat eivät ole samaa mieltä kuin Tomi kulkukoiran arvokkuudesta, ja poika joutuu pakoilemaan aluksi uuden karvaisen ystävänsä kanssa. Pakomatkan rinnalla Tomi käy vanhempiensa kanssa viivytystaistelua koiran saamisesta omakseen.

Tv-sarjassa Roi ja Tomi joutuvat vaaralliseen seikkailuun, kun heidän kotiinsa soitteleva häirikkö osoittautuu kaikkea muuta kuin harmittomaksi pilasoittajaksi.

On vallan riemastuttavaa nähdä tavallisia lapsia, jotka sanovat aikuisille: Haistakaa paska kaikki!― Katso-lehden toimittaja Anna Kerttu Wiikin arvio sarjasta 1987

Sarjan kantava voima on ennen kaikkea nuoren pojan ja koiran ystävyys. Mukana on myös Äksyn jengi, jota tulee varoa sekä äkkipikaiselta vaikuttava Järvisen setä, joka omistaa haulikon!

Sarjan pääosan esittäjä Paavo Westerberg on tunnettu myöhemmin näyttelijän työn lisäksi käsikirjoittajana, näytelmäkirjailijana ja ohjaajana. Westerbergistä tuli sarjojen aikana etenkin nuorten tyttöjen suosikki.

"Kerran kaksi tyttöä Lieksasta teki jonkinlaista galluppia. He tirskuivat puhelimessa ja utelivat kaikenlaista. Onko lempikukkani lemmikki vai ruiskaunokki", Westerberg kertoi Katso-lehden haastattelussa vuonna 1988. Hän oli tuolloin 15-vuotias. "Pienet pojat tulevat utelemaan ammuttiinko minua ihan oikeasti."

Susikoira Roita sarjoissa esitti poliisikoira Jami. Sarjan on ohjannut ja dramatisoinut Raimo O. Niemi. Neliosainen seikkailusarja on TV1 Lasten ja nuorten toimituksen tuotanto vuodelta 1987.

Rooleissa mm.: Paavo Westerberg, poliisikoira Jami, Sami Wacklin, Olli Laitinen, Juhana Langinvainio, Jarkko Mali, Jarkko Hintsala, Jukka-Petteri Huolman, Jori Tamminen, Liisa Lehtimaja, Marja-Leena Kouki, Juhani Laitala, Martti Pennanen, Eila Pehkonen, Soli Labbart, Susanna Haavisto, Turo Pajala, Heini Koskinen, Paavo Piskonen, Pehr-Olof Sirén, Harri Rantanen, Aila Svedberg ja Jukka Sipilä.

Valikoituja näytteitä Susikoira Roi -sarjasta

Lue lisää:

Susikoira Roin seikkailu saaristossa – poliisikoira Jami oli rodulleen kunniaksi

Tomi ja Roi lähtevät viettämään kesää saaristoon, jonne on määrä tulla myös Ruotsissa asuvat serkut. Elokuva on kuvattu Kotkassa, Hangon saaristossa ja Kirkkonummella, ja se esitettiin ensi kerran televisiossa 1988. Sarja jäi nimiosassa näytelleen Jami-koiran viimeiseksi roolisuoritukseksi televisiossa.

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto