Hyppää pääsisältöön

Kuntokylpylöiden maa

Tein muutama vuosi sitten juttua sotaveteraanien etujärjestöistä. Törmäsin siihen, että eri puolilla Suomea on ällistyttävä määrä kuntoutuslaitoksia, jotka ovat ahdingossa kun julkinen veteraanikuntoututus ei enää tuo niille työtä ja toimeentuloa entiseen malliin.

Aiheeseen palaaminen johti suomalaisen erikoisuuden, kolmannen sektorin hetteikköön. Kuntoutuslaitokset on rakennettu suurelta osin Raha-automaattiyhdistyksen tuilla ja niiden toiminta-rahat tulevat edelleen osin Kelalta, raha-automaattiyhdistykseltä ja valtiokonttorilta, nykyään toki paljolti myös vapailta markkinoilta.

90-luvulla laitokset löysivät uuden suunnan työelämäkuntoutuksesta. Kelan rahoittamat ASLAK- ja Tyk-kuntoutukset, raha-automaattiyhdistyksen tukemat kuntoremontit ja työnantajien ostamat Tykyt kasvoivat mittavaksi liiketoiminnaksi. Tämä kuntouksen lohko kasvoi nykymittoihin tämän vuosikymmenen alussa.

Kuntoutuslaitoksia omistavat säätiöt ovat poliittisesti vaikutusvaltaisia. Laitosten taustalla on puolueiden lähelle syntyneitä sosiaalijärjestöjä, ammattiyhdistysliikettä, merkittäviä potilasjärjestöjä, veteraanijärjestöjä ja yksityisiä yrityksiä. Laitoksilla on myös vahvaa aluepoliittista merkitystä.

Kokonaan oma lukunsa on, kuinka laitosten vetäjät tai omistajat ovat kytköksissä Kelaan, joka toisaalta tuo yhä niille yhä suuremman osan niiden liikevaihdosta. Jutussa käy ilmi, että Kelan johto on monella tavoin kytköksissä sekä Kankaanpään kuntoutuskeskukseen että Keskustaa lähellä olevaan Huoltoliiton kuntoutouslaitokseen Siilinjärvellä. Nämä eivät varmasti ole ainoita.

Jutunteon loppuvaiheessa huomasin, että ainakin pari Kelan poliitikkovaltuutettua toimii samojen laitosten taustayhteisöjen hallituksissa. Kuinkahan moni valtuutetuista lopulta on kytköksissä kuntotouslaitosten kenttään?

Siuntion Hyvinvointikeskuksen takana olevan Miina Sillanpään säätiön johdossa toimii demaripäättäjiä, mutta myös Kelan hallituksen jäsen. Sama hallitus on päättämässä kuntoutusrahojen suuntaamisesta.

Viime vuosina nuo päätökset on tehty niin, että Kelan psykoterapiarahojen hylkäysprosentti on ollut Kelan omankin arvion mukaan hävyttömän suuri. Samaan aikaan jutussa esimerkkinä käytetyn suhteellisten terveiden ihmisten varhaiskuntoutukseen (ASLAK-kursseille) osallistuneiden määrä on pysynyt noin 14 000:ssa vuosittain. Se tarkoittaa lähes 30:tä miljoonaa euroa vuodessa.

Psykoterapioihin liittyvä epäkohta muuten korjaantui hiljattain kun sovittiin, että tulevaisuudessa niiden myöntäminen on lakisääteistä.

Kommentit