Hyppää pääsisältöön

S-etuparkki: käsikirjoitus

TV1 23.2.2009 klo 20:00
MOT: S-etuparkki>
toimittaja Simo Sipola

MOT-tunnus
(Mielenosoituksen ääniä, ihmiset huutavat Turun kauppatorilla.)


Yksityinen yritys on tarjoutunut rakentamaan Turun kauppatorin alle pysäköintilaitoksen. Yksi yrityksen osakkaista on Turun Osuuskauppa.

Pentti Tolmunen: "Se on tarpeeton tällä hetkellä. Eikä tämä vähennä keskustan liikennettä. Pakosta ne autot on tänne ajettava."


Voimakas kansanliike on noussut vastustamaan pysäköintihallia. Toriparkin vastustajat keräsivät marras-joulukuussa 13 000 nimeä kansanäänestystä vaatineeseen aloitteeseen.

Jonne Pohjois-Koivisto: "Vaadin lisää demokratiaa Turkuun. Mä haluun, ett kaupunkilaiset saa vaikuttaa siihen, mitä torille tapahtuu."


Turun lisäksi useita parkkihallihankkeita on vireillä eri puolilla Suomea. Niitä yhdistää yksi tekijä: osuuskauppa. Tämä ohjelma kertoo siitä, miten osuuskauppa ohjaa suomalaista kaupunkisuunnittelua.

OTSIKKO: S-etuparkki

Riitta Rantanen: "Talvella tää on aika rauhallinen paikka. Ett ihmisii liikkuu harvakseltaan. Kuitenkin kyllä jonkin verran sitä porukkaa liikkuu, että kyllä täällä sentään kannattaa sill tavall olla."

Toni Lindqvist: "Kauppiaita tosiaan on vähän vähemmän kuin kesällä, murto-osa siitä, mitä kesällä. Me, jotka ollaan täällä, niin saadaan aika hyvin elämään tämä."


Kauppatori on Turun sydän. Se sijaitsee kaupungin ydinkeskustassa.


Kauppatorin lähellä on yleisessä käytössä vajaat 2 500 pysäköintipaikkaa. Se ei riitä torin ympäristön yrityksille. Ne haluavat rakentaa torin alle pysäköintilaitoksen.

Harri Koponen: "Tämä on haastava hanke ja tämä on erittäin tärkeä hanke siinä mielessä, että tässä on kysymys Turun keskustan elikkä Varsinais-Suomen maakunnan vetovoiman kehittämisestä."

Pauliina de Anna: "Täss halutaan siis lisätä keskustan liike-elämän tai liikehuoneistoja omistavien tahojen omaisuuden arvoa. Eli saadaan omaisuuden arvo nousemaan, kun näit pysäköintipaikkoja saadaan oman yritystoiminnan lähelle."



Myös Oulun ydinkeskustaan suunnitellaan maanalaista pysäköintilaitosta. Sinne on tarkoitus rakentaa paikkoja vähintään 900 autolle, eli kyse on erittäin suuresta parkkiluolasta. Oulun kaupunki maksaa kokonaan kymmenien miljoonien eurojen hankkeen.


Kuten Turussa, myös täällä hanketta perustellaan keskustan kehittämisellä.

Veli-Matti Puutio: "Mä näen tämän sitä kautta erittäin hyvänä ratkaisuna, että kuitenkin asiakkaat pääsee lähelle, mutta ne autot ei ole siinä maan päällä ja voidaan varmistaa sitten tää kävelykeskustan laajentuminen ja sitä kautta niin kuin viihtyisän keskustan kehittymisen."

Mikko Viitanen: "Oikein suoraan sanoen hirvittää, että miten tarkasti kaikki nämä keskustan yrittäjien ja liike-elämän tarpeet siinä on huomioitu."



Maanalaiset pysäköintilaitokset tulivat kaupunkien keskustoihin 1980-luvulla. Ensimmäiset parkkiluolat rakennettiin Jyväskylään ja Seinäjoelle.


Kaupunkien päättäjät halusivat viedä autot maan alle ja lisätä keskustan viihtyisyyttä.


Ajatus sopi keskustan yrittäjille. Heitä huolestutti, että kaupungin laitamille rakennettavat kauppakeskukset vievät heiltä asiakkaat.

Pauliina de Anna: "Näivettymisen pelko on, on mun mielestä aika liioiteltua taikka semmoista keinotekoista ottaen huomioon ett nää samat tahot kuuluvat myöskin siihen liikeryppääseen, joka sitten kaupungin ulkopuolisille alueille rakentaa isoja liikekeskuksia."


Turun kauppatorin alle alettiin suunnitella pysäköintilaitosta 1990-luvun puolivälissä. Suunnitelma kiinnosti torin laidan suuria yrityksiä ja kiinteistönomistajia.


Niinpä eläkevakuutusyhtiö Tapiola, kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteeli sekä SOK ja Turun Osuuskauppa perustivat Turun Toripaikoitus -nimisen yhtiön. Yhtiön tarkoituksena oli hallita kauppatorin alle rakennettavaa pysäköintihallia.


Sitä ei kuitenkaan saatu rakennettua.

Harri Koponen: "Syy oli todellakin se, että silloiset kustannuslaskelmat, jotka perustuivat silloisiin suunnitelmiin ja silloiseen rakennustekniikkaan osoittivat, että pysäköintipaikan hinta tulee liian kalliiksi."


Sitten 2005 ilmeni, että lähes kaikki torin ympärillä olevat liiketilojen, liikekiinteistöjen omistajat halusivat tulla mukaan tähän hankkeeseen ja myös rahoittamaan tätä hanketta.


Kymmenen kauppatorin ympäristön kiinteistönomistajaa ja liikeyritystä sopi syyskuussa 2005, että ne alkavat valmistella torinalaisen pysäköintilaitoksen rakentamista.


Liikemiesryhmä päätti ehdottaa kaupungille kaavoituksen käynnistämistä.


Lukija (aiesopimus)

”Osapuolet edesauttavat osaltaan asian valmistelua kaupungin toimielimissä sekä tarpeellisten päätösten aikaansaamista sille, että osapuolet tulevat yhtiön osakkaaksi ja myöhemmin tekevät tarvittavat investointipäätökset.”



Keväällä 2006 yritykset perustivat Turun Toriparkki Oy:n. Sen osakkaiksi tulivat myös SOK ja Turun Osuuskauppa, jotka olivat päättäneet lakkauttaa aiemman pysäköintiyhtiön.


Uuden yhtiön vetäjäksi valittiin SOK:n entinen kiinteistöjohtaja, osuuskauppamies Christian Lybeck.


Liikemiehet löysivät ystäviä kaupunginjohdosta. Kaupunginhallituksen silloinen puheenjohtaja Aleksi Randell ilmoittautui hankkeen kannattajaksi.

Aleksi Randell: "Ihan tarkkaan muistan sen kyllä. Yritykset, joilla on tässä liiketoimintaa, muun muassa Turun Osuuskauppa, niin heillä oli tarvetta parkeille, ja he halus tehdä näitä investointeja, mitkä sinänsä on kaupungin kannalta myönteisiä."


Myös kaavoituslautakunnasta löytyi ymmärrystä liikemiesten hankkeelle.

Jorma Hellstén: "Keskustassa on paljon liikkeitä, siihen on investoitu rahaa kaikkiin niihin rakennuksiin kun siinä ympärillä on. Niin myöskin sen turvaaminen, että niihin riittää asiakkaita; että se saadaan se pysäköinti vähän helpommaks."


Toriparkkihanke on herättänyt Turussa voimakasta vastustusta.


Vastustajien joukko on kirjava. Siihen kuuluu kaupunginvaltuutettujen lisäksi asukas- ja ympäristöjärjestöjä sekä poliittisia nuorisojärjestöjä.

Pauliina de Anna: "Mä oon sitä mieltä, että meidän ei tämmösessä vakavassa globaalissa tilanteessa tule oikeestaan tehdä sellasia toimenpiteitä, jolla me edistetään henkilöautoliikenteen kohdistumista keskustaan. Eli mielellään tai mieluummin meidän pitäis joukkoliikennettä kehittää ja luoda semmonen uudenlainen liikennepolitiikka."

Jonas Biström: "Kaiken kaikkiaan niin epäillään, että tää on sosiaalisesti, ympäristöllisesti kestämätön. Tämän lisäks uskomme, että tällainen toriparkki myös näivettää keskustaa siinä mielessä, että se on huono keskustan kaupoille, jos kattoo kokonaisuutta."



Oulun pysäköintiluolan syntysanat lausuttiin vuonna 2000. Kaupungin tilaama konsulttiselvitys visioi tuolloin, että ydinkeskustan alle rakennettaisiin parkkiluola.


Kaupunki aloitti pysäköintilaitoksen suunnittelun seuraavana vuonna. Uusi suunnitelma poikkesi selvästi aiemmin sovitusta.

Rauno Anttila: "Mä en ymmärrä sitä. Kaupunkihan otti sen taktiikan, että ryhtyy romuttamaan tätä aivan toimivaa ratkaisua, keskustan kehäväylän ympärille rakennettujen pysäköintilaitosten kaavamuutoksia siten, että ne muutettiin liike- ja ynnä muuhun käyttöön. Nehän oli jo asemakaavassa vahvistettu pysäköintilaitosten paikoiksi, ja se oli erittäin toimiva ratkaisu."


Reijo Sallinen: "Sehän on tämmöinen arvokysymys ja ratkaisu sillä tavalla, että niin halutaanko maanpäälliset tilat käyttää tämmöiseen arvokkaaseen, arvokkaampaan rakentamiseen vai pysäköintitiloiksi."



Mikko Viitanen: "Tietenkin parkkipaikkojakin tarvitaan, mutta hajautettuna vähän, pikkuisen etäämmälle ja kellarikerroksiin ja niin pois päin."



Pysäköintilaitos on määrä rakentaa 30 metrin syvyyteen. Sisään parkkiluolaan ja sieltä ulos ajettaisiin Hallituskadulta, kaksi korttelia Oulun ydinkeskustasta.


Suunnitellun ajorampin kohdalla sijaitsee paljon pieniä kauppoja. Yksi yrittäjistä on Merja Paananen.

Merja Paananen: "Se on hankkeena mun mielestä vähän liian turhan mittava niin kuin Oulun mittakaavassa, kun me ei olla Barcelonassa eikä Pariisissa, vaan me ollaan Oulussa, ja oululainenhan on tottunu – se tapa, mikä kaikilla on – niin autolla pitää päästä oven eteen."

Armi Kotajärvi: "Miksei mieluummin rakennettaisi maan päälle? Siinä säilyisi tämä Hallituskatu, joka voisi, jos Oulun keskusta laajentumista kaipaa, niin mikä se nyt olisi parempi vaihtoehto kuin laajentaa sitä Hallituskadulle? Täällä on paljon pieniä sieviä kauppoja, pieniä erikoisliikkeitä ja paljon ihmisiä liikkuu tällä alueella."


Oulussa on Turun tapaan syntynyt kansanliike vastustamaan pysäköintilaitosta. Liikettä vetää ryhmä vasemmistoliiton ja vihreiden valtuutettuja. Heitä harmittaa tapa, jolla parkkiluolan rakentamista on viety eteenpäin.


Mikko Viitanen: "Mitään muita vaihtoehtoja ei oo oikein vakavasti ole harkittu. Yksi selvitys tehtiin vuonna 2002 ja siinä oli useitakin vaihtoehtoja, halvempiakin vaihtoehtoja kuin tämä. Mutta sitten ne tuntuivat kaatuvan siihen, että 300 tai 200 metriä olisi liian pitkä matka saavuttaa näitä tuota kaupallisia palveluja, mikä minusta tuntuu aika ihmeelliseltä, koska Oulun keskusta on aika pieni. Tän kävelee muutamassa minuutissa läpi, ja tässä pari, kolmesataa metriä ei ole matka eikä mikään jättää auto."




Turun Osuuskauppa TOK on Varsinais-Suomen johtava kauppaliike. Se on myös Turun ja Varsinais-Suomen maakunnan suurimpia työnantajia.


Osuuskaupalla on siis vaikutusvaltaa. Sen sanaa kuunnellaan.


TOK teetti hiljattain kymmenien miljoonien eurojen remontin torin laidalla sijaitsevaan Wiklundin tavarataloon. Uudistustyö kaksinkertaisti tavaratalon pinta-alan.

Harri Koponen: "No kyllä se on selvää, että kun investoidaan miljoonia euroja, niin niille investoinneille odotetaan myös takaisinmaksua. Ja se takaisinmaksu edellyttää kasvavaa myyntivolyymia."


Tavaratalo tarvitsee siis lisää asiakkaita, ja asiakkaat tarvitsevat osuuskaupan järkeilyn mukaan lisää pysäköintipaikkoja.

Pauliina de Anna: "Sillä on hyvin keskeinen rooli, koko tämän viime vaiheen prosessin aikana. He on tullut julkisuuteen, useaan, useaan otteeseen vaatimuksineen siitä, tai toiveineen siitä, että he saisivat ikään kuin pitkällä aikavälillä pysäköintiongelmansa järjestymään. Heillä on omalla tontillaan pysäköintitilaa, mutta tää tila halutaan tietysti sitten liiketoiminnan käyttöön. Ja tällä tavalla sitten kaupungin puoleen on käännytty, että torin alle sitten autot siirrettäisiin."


Torin alle oli alun perin suunniteltu 700 pysäköintipaikkaa. Turun Osuuskauppa tarvitsi näistä lähes puolet eli 300 paikkaa.


700-paikkaiseksi aiottu laitos alkoi tuntua liian pieneltä.


Niinpä TOK ilmoitti Toriparkki Oy:n suulla, että pysäköintipaikkojen määrä ei riitä. Laitokseen piti saada vähintään 800 parkkiruutua. Näin siitä tulisi yksi Suomen suurimpia pysäköintihalleja.

Christian Lybeck: "Nyt kun sinne on tarkoitus tehdä myös niitä liiketiloja, ja sitten ne torikauppiaitten tarpeet. Ja nyt kun se kerran tehdään, niin meidän tavoite on tehdä sinne mahdollisimman paljon paikkoja."


Aleksi Randell: "Totta kai toteuttajalla ja maksajalla on oltava sanansa sanottavana, koska on totta, että jos paikkoja on enemmän, niin varmaan se paikkakohtainen kustannus jonkin verran laskee."


Jonas Biström: "Mä näkisin hankkeen luonteen sellaisena, että se ei mitenkään lähde siitä, että mikä ois kaupungin paras. Vaan että se lähtee siitä, että tietyt tahot haluaa sen. Ja sitten sitä koitetaan pukea sellaseen kaapuun, että se ois kaupungin parhaaksi."


Jorma Hellstén: "Ei, ei täss oo niin kuin millään tavoin menty sillä tavoin, että parkkiyhtiö määrää mitä tehdään. Kyl se ihan luottamushenkilöt on kun sen päättää. Mut ett näitä neuvotteluita käydään varmaan aika paljon täs, koska tässä on monta isoa asiaa ja monta pientä asiaa, niin pitää vaan kattoo yhdessä, miten menetellään."




Osuuskauppa Arina on merkittävä kiinteistönomistaja Oulun ydinkeskustassa. Osuuskaupalla on siellä muun muassa ravintoloita, hotelli ja asuinkiinteistö.

Mikko Viitanen: "Sillä on taloudellisia rahkeita varsin hyvin, hyvin vaikuttaa tässä kaupungissa. Sen sana kyllä kuuluu varmasti paremmin kuin jonkun täysin tuntemattoman toimijan."


Arina rakensi 2000-luvun alkuvuosina ydinkeskustaan uuden hotellin. Hotellin hissikuilusta rakennettiin yhteys alaspäin mahdolliseen tulevaan pysäköintiluolaan.


Nyt Arina haluaisi rakentaa keskustaan tavaratalon aiemmin lopettamansa tavaratalon tilalle. Osuuskauppa on ilmoittanut, että se ei rakenna tavarataloa, jos kalliopysäköintilaitosta ei toteuteta.

Veli-Matti Puutio: "Kaupan näkökulmasta tilanne on kuitenkin aika selkeä. Kaupallisia palveluja on todella vaikea toteuttaa, jos ei asiakkaat pääse lähelle niitä palveluita. Eli tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että parkkipaikkoja täytyy olla siinä lähellä."

Merja Paananen: "Ei mun mielestä tätä kaupunkia voi vaan ehdollistaa, että Arina tekee jotakin, jos ja jos ja jos. Näähän on tällaisia, että eihän nää ole yhteisiä päätöksiä. Täähän on sanelupolitiikkaa, joka mun mielestä ei kuulu tähän päivään."


Tavaratalon lisäksi Arina ja muut kahden keskustan korttelin kiinteistönomistajat haluaisivat rakentaa kauppakeskuksen.


Kauppakeskukseen tulisi erikoisliikkeitä ja ravintoloita. Yhteensä uutta liiketilaa rakennettaisiin reilut 30 000 neliömetriä. Se on saman verran kuin Kampin keskuksessa Helsingissä tai Turun Hansa-kauppakeskuksessa.

Mikko Viitanen: "Heidän taloudelliset intressit tässä korostuu, heidän, jotka omistavat nämä korttelit ja rakennusoikeudet siinä. Siinä yhdistyy niin kuin maanomistajat, liikkeenharjoittajat, rakennusyritykset ynnä muut, joilla on yhteinen intressi tämän, tämän tyyppiseen suunnitteluun ja kaavoitukseen."


Suunnitelmaan kuuluu myös rivitaloja, jotka on tarkoitus rakentaa liikerakennusten katolle. Lisäksi kahden korttelin välisestä julkisesta kadusta tehtäisiin katettu kävelykatu, joka suljetaan molemmista päistä lasiovilla.

Rauno Anttila: "Tietysti kun Arinahan on nyt tämän uuden, katettavan katuosuuden molemmilla puolella tontinomistaja, niin ymmärtää, että heidän intressissään on luoda semmoinen mielikuva tästä. Kyse on vaan siitä, että mihin se Rotuaarin kattaminen on unohtunut?"

Mikko Viitanen: "Mitä enemmän ylimitoitetaan sitten tätä liikeneliöiden määrää, niin sitä enemmän sitä tarvitaan myöskin aina niitä parkkipaikkoja, ja se parkkipaikkojen tarve on sitten kasvanu aina sen ylimitoituksen määrän suhteessa."


Oikein suoraan sanoen hirvittää, että miten tarkasti kaikki nämä keskustan yrittäjien ja liike-elämän tarpeet siinä on huomioitu.



Osuuskaupat ja muut suuret kauppaliikkeet ovat kaupungeissa merkittäviä työllistäjiä ja veronmaksajia. Kaupunkien johto kuuntelee mielellään niiden toiveita.


Osuuskaupoilla on muihin kaupan toimijoihin nähden merkittävä vaikutuskanava: hallintoneuvostot.

Teuvo Pohjolainen: "Yleensä nää osuuskauppojen hallintoneuvostot osallistuvat strategiseen päätöksentekoon. Niille on ainakin suurimmissa osuuskauppaketjuissa ja paikallisosuuskaupoissa määritelty tehtäväksi vahvistaa hallituksen päättämä strategia. Ja tätä kautta ne ovat hyvin oleellisesti päättämässä siitä, mihin esimerkiksi uusia liikepaikkoja avataan ja miten koko toimintaa ohjataan. Ja ne liittyvät taas kaavoitukseen aivan olennaisella tavalla."


Osuuskauppojen hallintoneuvostoissa istuu kaupunkien johtavia luottamushenkilöitä. He edustavat näin kahta isäntää, kaupunkia ja osuuskauppaa.


Molemmat maksavat luottamustehtävän hoitamisesta nimellisen kokouspalkkion. Osuuskauppa myöntää lisäksi hallinnossa mukana oleville luottamusmiehille ostoksista jopa 15 prosentin alennuksia.


Sosiaalidemokraatti Jorma Hellstén istuu toista nelivuotiskautta Turun kaavoituslautakunnan puheenjohtajana. Hän on myös Turun Osuuskaupan hallintoneuvoston jäsen.


Hellstén on ollut toriparkin näkyvä kannattaja toistakymmentä vuotta.

Jorma Hellstén: "Totta kai tää asiana on sellainen, joka kiinnostaa, ja oon sitten seurannut tätä hyvin tarkkaan, mut en niin, ett olisin hakenut mitään semmosta tietoa, mitä ei yleisesti oo saatavissa."

Teuvo Pohjolainen: "On aivan selvää, että hänen pitää siinä tapauksessa jäävätä itsensä, jos kysymyksessä on kunnanhallitus tai lautakunta."

Hellstén: "Mä olen tässä lautakuntatyöskentelyssä niin jäävännyt itseni aina näistä päätöksistä, koska se ei kuulu tähän pelin henkeen."

Teuvo Pohjolainen: "Jos jollakin päätöksentekoon osallistuvalla jäsenellä on erilaista tosiasiatietoa asiasta kuin muilla asiaan osallistuvilla tahoilla. Juuri tätäkin varten on esteellisyyssäännös olemassa, että on pidättäydyttävä päätöksenteosta. "


Turun Osuuskauppa tuki viime kunnallisvaaleissa kolmea puoluetta eli kokoomusta, sosiaalidemokraatteja ja keskustaa. Kaikki kolme ovat nykyään kuin yhdessä rintamassa ajamassa toriparkkia Turkuun.



Tilanne on Oulussa samankaltainen kuin Turussa. Kaavoituksesta vastaavan teknisen lautakunnan sekä kaupunginhallituksen jäseniä istuu Osuuskauppa Arinan hallintoneuvostossa ja edustajistossa.


Kokoomuksen Reijo Sallinen istui Arinan hallintoneuvostossa yli kymmenen vuotta. Hän jäi sieltä pois vuonna 2006.


Sallinen oli Oulun kaupunginhallituksessa lähes koko sen ajan, kun hän istui Arinan hallintoneuvostossa.

Reijo Sallinen: "Tiedän suurin piirtein, että mitä on tekeillä, mutta niin tämmöistä painostusta mihinkään päin ei oo kyllä kummaltakaan puolelta ollu, ei kaupungin eikä Arinan puolelta. Aivan asiallisesti on asiat käsitelty."


Teuvo Pohjolainen: "Täytyisi tehdä valinta siitä, että kummassa haluaa toimia. Haluaako toimia mieluummin kunnallisessa kaavoitukseen vaikuttuvassa toimielimessä vai mieluummin tällaisessa kaavoitusintressiyrityksessä."




Turku ja Oulu eivät ole ainoita kaupunkeja, joissa osuuskauppa on ollut puuhaamassa pysäköintilaitosta. Ainakin Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Vaasassa SOK tai paikallinen osuuskauppa on ollut rakennuttamassa tai on paraikaa suunnittelemassa parkkilaitosta kaupungin keskustaan.


Mutta tarvitsevatko kaupunkien ydinkeskustat lisää pysäköintipaikkoja?


Esimerkiksi Turussa on kahdeksan pysäköintilaitosta kahden korttelin säteellä kauppatorista. Lähimpänä olevasta parkkilaitoksesta, 600-paikkaisesta P-Louhesta, on yhteys torin laidalle.

Jorma Hellstén: "Minusta tää täyttää sen tarpeen, mikä on ja tuo ne parkkipaikat oikealle kohdalle siihen, missä nämä liikkeet ja palvelut on."

Aleksi Randell: "Järkevä ohjaaminen tähän kauppatorin alle mahdollistaa näiden kortteleiden sitomisen toisiinsa, että se on käyttäjien kannalta järkevää ja käyttäjäystävällistä. He pääsevät liikkumaan osin maan alla ja muutenkin järkevästi."


Toisin sanoen nykyiset pysäköintipaikat sijaitsevat väärässä paikassa.


Merja Paananen: "Kun ne tekee sen avolouhoksen, se on tosta liikennevaloista sata metriä tonne päin se työmaa. Se, että loppu viimein, että minkä kokoiseksi se tulee se ramppi, niin oisko johonkin tähän asti abouttiarallaa."


Tutkimusten mukaan keskitetty pysäköintimalli hyödyttää ennen muuta ydinkeskustan liiketoimintaa. Keskustan reuna-alueen kaupat ovat häviäjiä.


Merja Paananen: "Kyllähän tälle käy, Hallituskadulle, hyvin pitkälle sillä tavalla, että tästä tulee semmoinen läpiajokatu, ajetaan sisälle ja ajetaan ulos. Onhan se tietysti, jos ajattelee senkin taas positiivisesti, niin hirveän moni autoilija näkee esimerkiksi ton Tilpehöörin logon tuossa, mutta että jaksaako se raahautua sitten sieltä taas tuhansien putkien päästä tänne, niin se jää nähtäväksi."


Armi Kotajärvi: "Tänne on aina ollut helppo tulla, kun tossa on hyvin paljon tuota parkkitilaa. Sitten jos parkkipaikat menee sinne maan alla, niin se ei kyllä meitä auta sitten yhtään. Ett päinvastoin, tosiaan."


Sääli sinänsä sitten, sen montun tieltä rakennusvaihekin kestää niin kauan, että ehtii kuihtua siinä ajassa, ehtii kuihtua Hallituskatu. Millä sitten houkutellaan tavallaan yrittäjät takaisin, kun ne tästä kerran lähtee?


Rauno Anttila: "Tää Oulun dilemma, että tässä tuijotetaan omaan napaan tuolta muutaman korttelin alueelta. Kun vaihtoehtona olisi, että tätä keskustaa laajennettaisiin järkevästi torin suuntaan, Hallituskadun suuntaan ja Heinäpään suuntaan."



Mikko Viitanen: "Se, mikä tämmöistä tavallista oululaista ja minuakin valtuutettuna hirvittää, on se, että tää ylimitoitus, mikä näissä, tällä seudulla näissä kaikissa hankkeissa on. Ett kun tänne suunnitellaan 700 000 kerrosneliötä uutta liiketilaa, kun tarve on johonkin 250 000:een."




Torikauppiaiden luulisi kannattavan torin alle rakennettavaa pysäköintilaitosta. Mutta ei.

Riitta Rantanen: "Se on aika mahdotonta, kun tähän aletaan sitte ajamaan tuolta jottain savea tuolta alta ja tulee liikennettä ja autoja ja meteliä ja mekkalaa, niin ja likaa ja pölyä, niin kyll tuntuu aika, aika uskomattomalta, että sitä pystyttäs touhuumaan. Ja se tavallaan sitt kans tyrehdyttäis kaupankäyntiä, siihen tulee joku seisakki, niin hirveen vaikee on sitte alottaa uusiksi. Ihmisten ostoskäyttäytymiset muuttuu, he menevät muualle ostoskeskuksiin, marketteja tulee lisää."


Toni Lindqvist: "Maanpäälliset parkkipaikat ois meille erittäin tärkeitä, siis huomattavasti tärkeimpii kuin se luola. Ku ne on lyhytaikasta asiointii varten, mihin just, tai millä tavalla torilla just asioidaan."



Riitta Rantanen: "Niin, kyll se pelottaa, ett kyll nää työt siin vaiheessa loppuvat."




Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi ydinkeskustan pysäköintiluolan asemakaavan keväällä 2007. Valtuuston on tämän vuoden lopussa määrä päättää, lähteekö kaupunki rahoittamaan hanketta.

Asko Mäki: "Olemme aivan varmoja siitä, että enemmistö turkulaisista haluaisi kansanäänestyksen toriparkista."


Turussa valtuusto ei vielä ole hyväksynyt torinalaisen pysäköintilaitoksen asemakaavaa. Viikko sitten valtuusto käsitteli aloitetta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä. Toriparkin vastustajat jättivät aloitteen viime joulukuussa.

Terhi Toppala: "Tässä on ihan selkeä demokratiavaje. Kaupunkitila kuuluu kaupunkilaisille, ja sen takia tällaisessa asiassa täytyy kysyä kaupunkilaisten mielipidettä."

Maarit Nermes: "Vaikka sopimuksissa lukisi mitä tahansa, niin eihän kaupunki voi jättää keskelle kaupunkia jotain ammottavaa luolaa, jos jotain menee pieleen. Viime kädessä me maksetaan se, aivan taatusti."

LOPPU