Hyppää pääsisältöön

Vaikeneva kenraali A. F. Airo

Kenraali Aksel Airo johti talvi- ja jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia marsalkka C. G. Mannerheimin oikeana kätenä.

A. F. Airo (1898–1985) määrättiin yleisesikunnan operatiivisen osaston päälliköksi vuonna 1931. Mannerheimin työtoverina Airo aloitti vuonna 1933, jolloin hänet kutsuttiin puolustusneuvoston sihteeriksi.

Talvisodan alkaessa Mannerheim nimitti Airon päämajoitusmestariksi, jonka vastuulla oli armeijan operatiivinen toiminta. Jatkosodan aikana hän oli Mikkelin päämajan keskeisimpiä henkilöitä marsalkan ja kenraali Heinrichsin ohella.

Iltalukemisena Airolla oli usein Sun Tsun (Sunzi) 6. vuosisadalla eaa. julkaistu Sodankäynnin taito, johon hänen mukaansa sisältyi "koko sotataito". Airo tutustutti myös Mannerheimin kirjaan.

Airoa pidettiin yhtenä harvoista upseereista, jotka uskalsivat olla eri mieltä ylipäällikön kanssa. Hän kertoo tulleensa kuitenkin toimeen kaikkien muiden paitsi kenraali Paavo Talvelan kanssa.

Airo toimi yleisesikunnan päällikkönä vuosina 1944–1949. Vuonna 1945 hänet pidätettiin syytettynä osallisuudesta asekätkentään.

Kenraali pääsi vankeudesta vuonna 1948 syyttömäksi julistettuna. Hänet kuitenkin vapautettiin seuraavana vuonna virastaan "yleisen edun" nimissä.

Monista muista kollegoistaan poiketen Airo ei julkaissut sodan jälkeen muistelmiaan. Tämän johdosta häntä alettiin kutsua "vaikenevaksi kenraaliksi".

Leo Lehdistö ja Pekka Holopainen haastattelivat A. F. Airoa tammikuussa 1978.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto