Hyppää pääsisältöön

Rikostarinoita historiasta: Unisaarnaaja

Maria Åkerblom on yksi Suomen rikoshistorian omalaatuisimmista ja ristiriitaisimmista henkilöistä. Hän oli hypnoottinen herätyssaarnaaja, jolla oli satoja fanaattisia kannattajia.

Snappertunassa 14. syyskuuta 1898 syntyneen Maria Åkerblomin esiintymisistä tuli nopeasti suosittuja. Nuori Åkerblom pukeutui nilkkaan saakka ulottuneeseen leninkiin ja hänen hiuksensa olivat vapaina.

Åkerblom keräsi 1920-luvulla huomattavan kannattajajoukon Kokkolan seudulla. Hänen saarnaamisensa käynnisti hengellisenliikkeen, jota kutsuttiin åkerblomilaisuudeksi.

Saarnaajan vaikeudet alkoivat, kun häntä syytettiin rengin pahoinpitelystä ja takaa-ajajien ampumisesta. Vaikka herätysliike todisti Åkerblomin syyttömyyttä, niin hänet suljettiin mielisairaalaan ja vangittiin useita kertoja.

Lopulta Åkerblom tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Kärsittyään tuomionsa hän asettui Helsinkiin ja toimi kauppiaana. Åkerblom kuoli 25. helmikuuta 1981.

Oliko Maria kenties psyykkisesti sairas vai ainoastaan erityisen lahjakas esiintyjä ja manipuloija?

Teksti: Markku Kaires/Productum, Seija Aunila

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Kahdeksan kilometrin nainen Tuula Nousiainen

    Suomen toinen 8 km ylittänyt vuorikiipeilijä haastattelussa.

    Vuorikiipeilijä Tuula Nousiainen nousi ensimmäisenä suomalaisena naisena maailman kuudenneksi korkeimman vuoren, Cho Oyun huipulle. Samalla hän ylitti vasta toisena suomalaisena maagisena pidetyn 8000 metrin korkeusrajan. Nousiainen saapui Lauantaivekkariin syksyllä 1998 kertomaan saavutuksestaan.

  • "Tää joukkue on kuin oma lapsi" – Ira Turunen jääkiekkovalmentajana Yhdysvalloissa

    Dokumentti seuraa USA:n yliopistosarjassa valmentavaa Mimmua

    Ira "Mimmu" Turunen toimii ensimmäisenä suomalaisena jääkiekkovalmentajana Yhdysvaltojen naisten yliopistosarjassa. Joukkueen luotsaminen on muutakin kuin valmentamista. Tosi tarina -sarjan Mimmu-jakso on henkilökuva, jossa seurataan hänen joukkueensa valmistautumista kohti kauden ratkaisuottelua. Vuonna 2007 TV1:llä esitetyn ohjelman on käsikirjoittanut ja ohjannut Erkki Määttänen.

  • Suomen suosikit oli läpileikkaus lama-ajan musiikkimausta

    Olli Ahvenlahden juontamaa musiikkisarjaa esitettiin 1993–94

    Yleisradion hovikapellimestari Olli Ahvenlahti juonsi vuosina 1993–94 tv-katsojien toivekappaleille omistettua Suomen suosikit -musiikkiviihdeohjelmaa. Suorina lähetyksinä esitetyn sarjan lavasteissa nähtiin ja kuultiin kotimaisten artistien lisäksi myös ulkomaisia listamenestyjiä. Onnekaimmat toivojat pääsivät rupattelemaan idoliensa kanssa puhelinyhteyden avulla. Kappaletoiveet kerättiin postikortein.

  • Lounais-Suomen saaristo eli "henkeään pidätellen" 1970-luvun puolivälissä

    Taistelu saaristostamme -ohjelma vuodelta 1975

    Kymmenistä tuhansista saarista ja kallioluodoista koostuvaa Lounais-Suomen saaristoa on usein pidetty maailman kauneimpana saaristona. Aluetta ja sen katoavaa elämäntyyliä käsiteltiin Arvi Auvisen tekemässä vuonna 1975 valmistuneessa ohjelmassa Taistelu saaristostamme. Siinä etsittiin vastauksia saariston kulttuurisiin, taloudellisiin ja geopoliittisiin kysymyksiin.