Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Mihin jätteet menevät

kaatopaikka (Video still, Kuva: YLE)Jätteitä lajitellaan jo kovin monenlaisiin pönttöihin. Kerrostalon jätekatoksesta tai ainakin lähikulmilta voi löytyä oma roskis biojätteelle, keräyskartongille, sanomalehdille, pienmetallille, keräyslasille, energiajakeelle ja tietysti sekajätteelle.

Mutta mitä jätteille tapahtuu sen jälkeen, kun asukas on ne lajitellut?

Joka kunnalla omat säännöt

Jätteistä huolehtiminen on kunkin kunnan vastuulla. Kunnilla on omat jätehuoltomääräyksensä, joissa sovitaan, mitä jätteitä kunnan alueella lajitellaan ja kerätään. Tämän takia toimintatavat vaihtelevat kovasti eri kunnissa.

Kunnassa jätteiden kuljettamisesta ja käsittelystä vastaavat kunnalliset jätelaitokset. Ne kilpailuttavat yksityiset jäteyhtiöt, joiden autoilla jätteet haetaan. Keräyspaperin keräämisen organisoi paperinvalmistajien tuottajayhteisö. Jätteidenkäsittelylaitokset voivat olla joko kunnan tai yksityisen yrityksen omistuksessa

Biojäte muhii kompostissa

Biojätettä kerätään lähes koko maassa ainakin isommista kerrostalo- ja rivitalokiinteistöistä. Haja-asutusalueella sitä ei juuri kannata kerätä, koska pitkät kuljetusmatkat syövät helposti kierrätyksen tuoman hvödyn. Hyvä keino käsitellä biojätettä omakotitalossa on oma kotikomposti.

biojäte (Video still, Kuva: YLE)Jätelaitosten keräämät biojätteet viedään biojätteen käsittelylaitokselle.
- Ne siirtyvät kompostointilaitoksen tunneleihin kompostoitumaan noin kolmeksi viikoksi. Sen jälkeen niitä vielä jälkikompostoidaan sisätiloissa pari viikkoa. Ulkona aumoissa biojätteet kypsyvät vielä useita kuukausia, kertoo ympäristöasiantuntija Minna Partti Pääkaupungin yhteistyövaltuuskunnasta YTV:stä.

auma (Video still, Kuva: YLE)Kompostoinnin jälkeen kahvinporoista ja appelsiininkuorista on tullut mullan raaka-ainetta. Siitä siivilöidään jäljellä olevat epäpuhtaudet pois. Sen jälkeen joukkoon lisätään vielä kivennäismaata.
Lopputuloksena on multaa.
- Multaa käytetään viherrakentamisessa, esimerkiksi puistoissa, kertoo Minna Partti.

Jätteistä tehdyn mullan päällä voi siis joskus kasvaa puita ja kukkia.

Maitopurkit hyötykäyttöön

purkkeja (Video still, Kuva: YLE)Keräyskartonkia eli maitopurkkeja, pahvilaatikoita ja muuta pahvia käsittelee Suomessa Corenso Oy. Se on metsäyhtiö Stora Enson tytäryhtiö. Stora Enso seisautti ennen joulua kartonkikoneensa Varkaudessa. Sen takia puolet Suomessa kerättävästä kartongista viedään nyt jatkokäsittelyyn Ruotsiin. Se osa, joka jää Suomeen, käsitellään Porissa.
massaa (Video still, Kuva: YLE)- Tavara lietetään vedellä ja hajotetaan massaksi. Sen jälkeen siitä poistetaan epäpuhtaudet, esimerkiksi muovi, kertoo tuotantopäällikkö Hannu Mäkelä Corensolta.

lieriöitä (Video still, Kuva: YLE)Maitopurkeista ja pahvista tulee prosessi löysää massaa. Se syötetään kartonkikoneeseen, jonka toisesta päästä tulee ulos ruskeaa kartonkia. Kapeista kartonkiliuskoista koneet pyörittävät sitten onttoja kartonkilieriöitä.
- Niistä tulee paperirullien keskiöitä, kertoo tuotantopäällikkö Mäkelä.
- Ne menevät paperitehtaille ja niiden ympärille kieritellään erityyppisiä papereita ja kartonkeja. Maitopurkeista tehdyt keskiöt sopivat esimerkiksi sanomalehtipaperille, hän jatkaa.

Energiajae, mikä se on?

energiajae (Video still, Kuva: YLE)Energiajaetta kerätään pääkaupunkiseudulla, Lahdessa ja myös Porin ja Oulun seuduilla. Keräystavaralla on niin outo nimi, joka ei äkkiseltään paljon sen sisällöstä kerro.
- Energiajae kertoo siitä, että se ei ole jätettä, vaan polttoainetta, selittää ympäristöhuollon asiantuntija Johanna Krabbe jäteyhtiö Lassila&Tikanojalta.
- Jae-sana taas kertoo siitä, että mukana voi olla hyvin erilaisia materiaaleja eli jakeita: muovia, likaista pahvia tai paperia, hän jatkaa.

Energiajakeeseen voi siis panna esimerkiksi leikkelepakkauksia, jogurttipurkkeja ja muuta palavaa muovia. Sinne ei saa panna vaippoja, alumiinivuorisia kahvipusseja eikä pvc-muovia.

paaleja (Video still, Kuva: YLE)Käsittelylaitoksella muovi murskataan ja siitä poistetaan metalli. Lopputuloksena on kierrätyspolttoainetta.
- Kierrätyspolttoaine matkaa paperi- ja metsäteollisuuden tehtaille, jossa sitä käytetään polttoaineena. Se voi mennä myös tavallisille voimalaitoksille, joissa sen avulla tuotetaan sähköä ja lämpöä ihan tavallisille ihmisille, Krabbe selittää.

Kierrätyspolttoaine sopii ns. rinnakkaispolttoon. Sitä poltetaan muun polttoaineen, esimerkiksi kivihiilen tai maakaasun ohessa. Omalta osaltaan se korvaa siis fossiilisia polttoaineita.

Sanomalehdet, folio ja lasi hyötykäytöön

Energiajaetta lukuunottamatta melkein kaikki erikseen kerättävä jäte käytetään uusien tuotteiden materiaalina. Vanhoista sanomalehdistä tehdään uusiopaperia, jota käytetään vaikkapa kirjekuorissa. Jotkut lehdetkin on painettu ainakin osittain uusioraaka-aineesta tehdylle paperille.

Pienmetallia ovat esimerkiksi alumiiniset maksalaatikkorasiat ja folio. Niiden alumiini sulatetaan harkoiksi, minkä jälkeen metallia voi käyttää uusiin tuotteisiin.

Keräyslasista tehdään uusia lasipakkauksia tai lasivillaa. Likaista lasia joudutaan kuitenkin käyttämään myös maanrakennusaineena. Se voi korvata soraa vaikkapa tien pohjassa.

Sekajäte täyttää kaatopaikat

kaatopaikka (Video still, Kuva: YLE)Jätettä voidaan käsitellä periaatteessa kolmella eri tavalla. Se voidaan hyödyntää energiana, mikä yleensä merkitsee polttamista. Polttamalla jätteitä voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä. Jätettä voidaan käyttää myös materiaalina eli tehdä siitä uusia tuotteita. Kolmas keino on kipata jätteet kaatopaikalle.

Suomalaisten jätteistä edelleen noin puolet päätyy kaatopaikoille. Joukossa on paljon kierrätykseen kelpaavaa materiaalia, mutta myös huolellisen lajittelun jälkeen jäljelle jäänyt sekajäte.

Jätteen hyötykäyttö taas on edelleen lapsen kengissä.

jätteen hyödyntäminen (Video still, Kuva: YLE)

Taulukosta näkyy, että vuonna 2000 jätettä hyödynnettiin energiana 8 % ja hyödynnettiin materiaalina 29 %. Kaatopaikoille meni 62 % jätteestä. Seitsemän vuotta myöhemmin eli v. 2007 kaatopaikoille vietiin edelleen 53 prosenttia kaikesta yhteiskuntajätteestä.

Tavoitteet ovat toki paljon komeammat. Valtakunnallinen jätesuunnitelma edellyttää, että vuonna 2016 jätteestä hyödynnetään energiana 30 prosenttia ja materiaalina puolet. Kaatopaikalle saisi mennä enää 20 % jätteestä.

Kiistaa jätteistä

Jätteiden polttamisesta ja erityisesti energiajakeen kohtalosta on parhaillaan käynnissä mehevä riita. Esimerkiksi energiajaetta jalostava Lassila & Tikanoja haluaisi tehdä suoraan sopimuksia taloyhtiöiden kanssa ja kerätä energiajakeen omille käsittelylaitoksilleen. Hyvälaatuinen kierrätyspolttoaine on rahanarvoista tavaraa, kun sitä myydään edelleen voimalaitoksille.

Kunnalliset jäteyhtiöt, pääkaupunkiseudun YTV etunenässä, katsovat kuitenkin olevansa vastuussa jätteiden käsittelystä. Ne haluavat pitää ohjat omissa käsissään ja kilpailuttaa yksityiset toimijat. Kunnissa on myös suunnitteilla useita kaikkiruokaisia jätevoimaloita, joissa palaisi sekä energiajae että sekajäte.

Nyt kiistellään siitä, kuka jätettä saa hyödyntää ja miten se olisi parasta tehdä. Jätteen energiakäyttöä koskevat tavoitteet on todennäköisesti kohtuullisen helppo täyttää – tavalla tai toisella. Vaikeampaa on kehittää uusia tuotteita, joissa materiaalina olisi jäte.

Virpi Väisänen, Kuningaskuluttaja/TV1

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.