Hyppää pääsisältöön

Tanssi perhoseni tanssi on tarina ystävyydestä ja epäluuloista sodanjälkeisessä Suomessa

Sodan jälkeen entinen vihollinen oli monelle yhä ”ryssä”. Tv-elokuva Tanssi perhoseni tanssi on ajankuva vuodelta 1947, jolloin Suomi maksoi itänaapurille jättimäisiä sotakorvauksia ja jolloin maassa oli valvontakomissio.

Neuvostoliiton valvontakomission mukana maahan saapuu eversti Dimitri Rajevski, jonka vaimo ja tytär ovat juuri kuolleet sodassa saksalaisten hyökkäyksessä. Everstin vaimo ja tytär olivat kuuluisan Kirovin baletin tanssijoita.

Tehdaspaikkakunnalla on venäläisen emigrantin pitämä tanssikoulu. Balettia harrastavien ballerinojen joukossa on myös Anja, työläisperheen tytär, joka balettia ja musiikkia rakastavan everstin mielestä muistuttaa hänen omaa tytärtään.

Kun kaupungissa järjestetään puna-armeijan vuosijuhla, eversti haluaa Anjan esiintymään.

Anjan isä ei tyttären sipsuttelua hyväksy, ei ainakaan ”ryssien juhlissa”, kun isän veljet ovat juuri kaatuneet sodassa.

Osa kansasta on jo omaksunut uuden ulkopoliittisen opin ja valtiojohdon fraasit ”Suomen ja Neuvostoliiton kansojen ikuisesta ystävyydestä”.

Anjan isä ei kuitenkaan vielä näitä aatoksia allekirjoita ja siksi hän vastustaa Anjan esiintymistä puna-armeijan juhlissa.

Tv-elokuva Tanssi perhonen tanssi on Yleisradion järjestämän Sukupolveni unta -kirjoituskilpailun satoa. Nimimerkki Aino Vuoren käsikirjoitukseen pohjautuva tv-elokuva on vuodelta 1999. Ohjaus on Hannu Heikinheimon käsialaa.

Muita saman kirjoituskilpailun tuloksena syntyneitä elokuvia ovat Kivinen lintu ja Mennyt heinäkuu. Myös näiden mainioiden elokuvien esittelyt löytyvät Elävästä arkistosta.

Tanssi perhoseni tanssi -elokuvan tekijät

Rooleissa:
Mira-Netta Härkönen – Anja
Jukka Voutilainen – Eversti Dimitri Rajevski
Timo Torikka – Isä
Emilia Pokkinen – Äiti
Marin Veltchev – Balettimestari
Vikrto Drevitski – Adjutantti
Juha Lehmus – Majuri Sminrno
Lina Schiffer – Maire
Leif Wager

Tuotanto:
Yleisradio 1999
Käsikirjoitus: Aino Vuori
Tv-käsikirjoitus: Hannu Heikinheimo ja Marjatta Lohikoski
Ohjaus: Hannu Heikinheimo
Lavastus: Heikki Liikanen
Puvustus: Leila Jäntti
Tuottaja: Terttu Talonen
Äänisuunnittelu: Heikki Häkkinen, Martti Turunen, Åke Andersson ja Reino Aaltonen
Leikkaus: Marko Ahokas
Naamiointi: Maritta Bang ja Ari Sundell
Järjestäjä: Seppo Fagerroos ja Pekka Rautio
Koreografi: Marin Veltchev
Kuvaussihteeri: Anita Kurvinen

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto