Hyppää pääsisältöön

Valokuvataiteilija Claire Aholle taiteilijasuku oli ihana perintö

"Siihen aikaan kun isä lampun osti" oli valokuvataiteilija Claire Aholle (1925–2015) tuttu tokaisu. Eikä lampun ostaja ollut sen vähempää kuin hänen oma isoisänisänsä, kirjailija Juhani Ahon isä. Taiteilijasuvussa kasvaneen Claire Ahon omaksi työkaluksi tuli kamera: hän jatkoi sukunsa lyhytelokuvaperinnettä ja uudisti valokuva-alaa ensimmäisenä suomalaisnaisena värien maailmaan.

Värivalokuvauksen pioneereihimme kuuluvan Claire Ahon (Brofeldtin) taustalta löytyy melkoinen kappale suomalaista kulttuurihistoriaa.Pitkän uransa aikana hän sai kertoa sukutaustastaan — isovanhemmistaan Juhani Ahosta ja Venny Soldanista — kerran jos toisenkin. Ja ilolla. "Ei se mitään, kyllä mä viihdyn tällaisessa keskipisteasemassa", huumorintajuinen taiteilija naurahtaa näyttelynsä avajaisissa.

1940-luvulla uransa aloittanut Aho oli sukupuolensa puolesta pitkään erikoisuus alalla. Mainoskuvaajat, elokuvaajista puhumattakaan, olivat kaikki miehiä. "Ei meitä ollut kuin Leni Riefenstahl Saksassa ja minäraukka."

Claire ja isoäiti Venny olivat läheisiä. Venny vaikutti myös Clairen uravalintaan "sataprosenttisesti". Vennyltä Claire oppi mm. tavan sommitella, joka ei ole pettänyt.

Venny Soldan tunnettiin itsenäisenä naisena. Aikalaisittain erikoista oli mm. hänen ekologinen ajatustapansa. Malli oli peräisin hänen omalta isältään, joka oli opettanut hänelle "sisäisen vapauden tunteen".

Kun radiotoimittaja Päivi Istala kuvailee Claire Ahoa tämän 80-vuotispäivänä sanoin "still going strong", ei tämä pane ilmaisua ollenkaan pahakseen."Kyllä mä luulisin niin juu. Mulle on annettu semmonen lähtölaukaus, nääks. Mun äitini aina uskoi minuun, ja isä kans, ja isoäiti kans. Ne odotti minulta ja ne saivat", hän miettii."Se on ihana perintö, se tuntuu semmoselta hyvältä suihkulta", valovoimainen taiteilija summaa.

Tulevaisuudelta Aho toivoi "arkista lahjaa". Terveyttä itselleen, läheisilleen ja koirilleen. Ja vain viiden tunnin yöunia.


Vuonna 2010 Aho antoi Istalalle haastattelun yhdessä poikansa Jussi Brofeldtin kanssa. Tuolloin 85-vuotias Aho oli aktiivisesti mukana taidekentällä, lukuisten näyttelyiden lisäksi luvassa oli kirjajulkaisuja Ahon kuvista.

Vuonna 2011 Ateneumissa avautui laaja Aho & Soldanin tuotantoa esittelevä Suomi kutsuu -näyttely. Ylen ruotsinkielisten uutisten toimittaja vieraili avajaisissa ja haastatteli siellä Claire Ahoa ja Peter von Baghia.

Claire Aho menehtyi Tukholmassa kotonaan sattuneessa tulipalossa marraskuussa 2015. Yle Uutisten koosteessa käydään tiivistetysti läpi Ahon valovoimainen ura.

Claire Aho, taustalla kuva isoisästään Juhani Ahosta (2005).
Claire Aho, taustalla kuva Juhani Ahosta. Claire Aho, taustalla kuva isoisästään Juhani Ahosta (2005). Kuva: Yle kuvapalvelu. claire aho

Claire Aho (1925–2015)

Claire Ahon (Brofeldtin) erikoisaloja olivat värivalokuvaus ja elokuvaus, värifilmin käytössä hän on maamme pioneereja. Ammattioppinsa hän sai isänsä Heikki Ahon ja setänsä Björn Soldanin valokuva- ja elokuvavalmistamossa Aho & Soldanissa, joka oli laatuaan ensimmäinen maassamme. Aho & Soldanin dokumenttielokuvat tunnettiin korkeasta tasostaan. Yhtiö tuotti kaikkiaan noin 400 dokumenttia, niistä kolmisensataa kuvattiin 1930-luvulla.Yhtiö lopetti toimintansa kotimaisen elokuvan jouduttua vaikeuksiin 1960-luvun alussa. Vuodesta 1974 lähtien Claire Aho asui Tukholmassa.

Vuonna 2003 koostettu musiikillinen kuvakollaasi kertoi elokuvavalmistamo Aho & Soldanin tarinan hauskasti ja jäntevästi. Moni siinä vilahtava lyhytfilmi on katsottavissa kokonaisuudessaan Elävässä arkistossa.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.