Hyppää pääsisältöön

Valokuvataiteilija Claire Aholle taiteilijasuku oli ihana perintö

"Siihen aikaan kun isä lampun osti" oli valokuvataiteilija Claire Aholle (1925–2015) tuttu tokaisu. Eikä lampun ostaja ollut sen vähempää kuin hänen oma isoisänisänsä, kirjailija Juhani Ahon isä. Taiteilijasuvussa kasvaneen Claire Ahon omaksi työkaluksi tuli kamera: hän jatkoi sukunsa lyhytelokuvaperinnettä ja uudisti valokuva-alaa ensimmäisenä suomalaisnaisena värien maailmaan.

Värivalokuvauksen pioneereihimme kuuluvan Claire Ahon (Brofeldtin) taustalta löytyy melkoinen kappale suomalaista kulttuurihistoriaa.Pitkän uransa aikana hän sai kertoa sukutaustastaan — isovanhemmistaan Juhani Ahosta ja Venny Soldanista — kerran jos toisenkin. Ja ilolla. "Ei se mitään, kyllä mä viihdyn tällaisessa keskipisteasemassa", huumorintajuinen taiteilija naurahtaa näyttelynsä avajaisissa.

1940-luvulla uransa aloittanut Aho oli sukupuolensa puolesta pitkään erikoisuus alalla. Mainoskuvaajat, elokuvaajista puhumattakaan, olivat kaikki miehiä. "Ei meitä ollut kuin Leni Riefenstahl Saksassa ja minäraukka."

Claire ja isoäiti Venny olivat läheisiä. Venny vaikutti myös Clairen uravalintaan "sataprosenttisesti". Vennyltä Claire oppi mm. tavan sommitella, joka ei ole pettänyt.

Venny Soldan tunnettiin itsenäisenä naisena. Aikalaisittain erikoista oli mm. hänen ekologinen ajatustapansa. Malli oli peräisin hänen omalta isältään, joka oli opettanut hänelle "sisäisen vapauden tunteen".

Kun radiotoimittaja Päivi Istala kuvailee Claire Ahoa tämän 80-vuotispäivänä sanoin "still going strong", ei tämä pane ilmaisua ollenkaan pahakseen."Kyllä mä luulisin niin juu. Mulle on annettu semmonen lähtölaukaus, nääks. Mun äitini aina uskoi minuun, ja isä kans, ja isoäiti kans. Ne odotti minulta ja ne saivat", hän miettii."Se on ihana perintö, se tuntuu semmoselta hyvältä suihkulta", valovoimainen taiteilija summaa.

Tulevaisuudelta Aho toivoi "arkista lahjaa". Terveyttä itselleen, läheisilleen ja koirilleen. Ja vain viiden tunnin yöunia.


Vuonna 2010 Aho antoi Istalalle haastattelun yhdessä poikansa Jussi Brofeldtin kanssa. Tuolloin 85-vuotias Aho oli aktiivisesti mukana taidekentällä, lukuisten näyttelyiden lisäksi luvassa oli kirjajulkaisuja Ahon kuvista.

Vuonna 2011 Ateneumissa avautui laaja Aho & Soldanin tuotantoa esittelevä Suomi kutsuu -näyttely. Ylen ruotsinkielisten uutisten toimittaja vieraili avajaisissa ja haastatteli siellä Claire Ahoa ja Peter von Baghia.

Claire Aho menehtyi Tukholmassa kotonaan sattuneessa tulipalossa marraskuussa 2015. Yle Uutisten koosteessa käydään tiivistetysti läpi Ahon valovoimainen ura.

Claire Aho, taustalla kuva isoisästään Juhani Ahosta (2005).
Claire Aho, taustalla kuva Juhani Ahosta. Claire Aho, taustalla kuva isoisästään Juhani Ahosta (2005). Kuva: Yle kuvapalvelu. claire aho

Claire Aho (1925–2015)

Claire Ahon (Brofeldtin) erikoisaloja olivat värivalokuvaus ja elokuvaus, värifilmin käytössä hän on maamme pioneereja. Ammattioppinsa hän sai isänsä Heikki Ahon ja setänsä Björn Soldanin valokuva- ja elokuvavalmistamossa Aho & Soldanissa, joka oli laatuaan ensimmäinen maassamme. Aho & Soldanin dokumenttielokuvat tunnettiin korkeasta tasostaan. Yhtiö tuotti kaikkiaan noin 400 dokumenttia, niistä kolmisensataa kuvattiin 1930-luvulla.Yhtiö lopetti toimintansa kotimaisen elokuvan jouduttua vaikeuksiin 1960-luvun alussa. Vuodesta 1974 lähtien Claire Aho asui Tukholmassa.

Vuonna 2003 koostettu musiikillinen kuvakollaasi kertoi elokuvavalmistamo Aho & Soldanin tarinan hauskasti ja jäntevästi. Moni siinä vilahtava lyhytfilmi on katsottavissa kokonaisuudessaan Elävässä arkistossa.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa