Hyppää pääsisältöön

Valokuvataiteilija Claire Aholle taiteilijasuku oli ihana perintö

"Siihen aikaan kun isä lampun osti" oli valokuvataiteilija Claire Aholle (1925–2015) tuttu tokaisu. Eikä lampun ostaja ollut sen vähempää kuin hänen oma isoisänisänsä, kirjailija Juhani Ahon isä. Taiteilijasuvussa kasvaneen Claire Ahon omaksi työkaluksi tuli kamera: hän jatkoi sukunsa lyhytelokuvaperinnettä ja uudisti valokuva-alaa ensimmäisenä suomalaisnaisena värien maailmaan.

Värivalokuvauksen pioneereihimme kuuluvan Claire Ahon (Brofeldtin) taustalta löytyy melkoinen kappale suomalaista kulttuurihistoriaa.Pitkän uransa aikana hän sai kertoa sukutaustastaan — isovanhemmistaan Juhani Ahosta ja Venny Soldanista — kerran jos toisenkin. Ja ilolla. "Ei se mitään, kyllä mä viihdyn tällaisessa keskipisteasemassa", huumorintajuinen taiteilija naurahtaa näyttelynsä avajaisissa.

1940-luvulla uransa aloittanut Aho oli sukupuolensa puolesta pitkään erikoisuus alalla. Mainoskuvaajat, elokuvaajista puhumattakaan, olivat kaikki miehiä. "Ei meitä ollut kuin Leni Riefenstahl Saksassa ja minäraukka."

Claire ja isoäiti Venny olivat läheisiä. Venny vaikutti myös Clairen uravalintaan "sataprosenttisesti". Vennyltä Claire oppi mm. tavan sommitella, joka ei ole pettänyt.

Venny Soldan tunnettiin itsenäisenä naisena. Aikalaisittain erikoista oli mm. hänen ekologinen ajatustapansa. Malli oli peräisin hänen omalta isältään, joka oli opettanut hänelle "sisäisen vapauden tunteen".

Kun radiotoimittaja Päivi Istala kuvailee Claire Ahoa tämän 80-vuotispäivänä sanoin "still going strong", ei tämä pane ilmaisua ollenkaan pahakseen."Kyllä mä luulisin niin juu. Mulle on annettu semmonen lähtölaukaus, nääks. Mun äitini aina uskoi minuun, ja isä kans, ja isoäiti kans. Ne odotti minulta ja ne saivat", hän miettii."Se on ihana perintö, se tuntuu semmoselta hyvältä suihkulta", valovoimainen taiteilija summaa.

Tulevaisuudelta Aho toivoi "arkista lahjaa". Terveyttä itselleen, läheisilleen ja koirilleen. Ja vain viiden tunnin yöunia.


Vuonna 2010 Aho antoi Istalalle haastattelun yhdessä poikansa Jussi Brofeldtin kanssa. Tuolloin 85-vuotias Aho oli aktiivisesti mukana taidekentällä, lukuisten näyttelyiden lisäksi luvassa oli kirjajulkaisuja Ahon kuvista.

Vuonna 2011 Ateneumissa avautui laaja Aho & Soldanin tuotantoa esittelevä Suomi kutsuu -näyttely. Ylen ruotsinkielisten uutisten toimittaja vieraili avajaisissa ja haastatteli siellä Claire Ahoa ja Peter von Baghia.

Claire Aho menehtyi Tukholmassa kotonaan sattuneessa tulipalossa marraskuussa 2015. Yle Uutisten koosteessa käydään tiivistetysti läpi Ahon valovoimainen ura.

Claire Aho, taustalla kuva isoisästään Juhani Ahosta (2005).
Claire Aho, taustalla kuva Juhani Ahosta. Claire Aho, taustalla kuva isoisästään Juhani Ahosta (2005). Kuva: Yle kuvapalvelu. claire aho

Claire Aho (1925–2015)

Claire Ahon (Brofeldtin) erikoisaloja olivat värivalokuvaus ja elokuvaus, värifilmin käytössä hän on maamme pioneereja. Ammattioppinsa hän sai isänsä Heikki Ahon ja setänsä Björn Soldanin valokuva- ja elokuvavalmistamossa Aho & Soldanissa, joka oli laatuaan ensimmäinen maassamme. Aho & Soldanin dokumenttielokuvat tunnettiin korkeasta tasostaan. Yhtiö tuotti kaikkiaan noin 400 dokumenttia, niistä kolmisensataa kuvattiin 1930-luvulla.Yhtiö lopetti toimintansa kotimaisen elokuvan jouduttua vaikeuksiin 1960-luvun alussa. Vuodesta 1974 lähtien Claire Aho asui Tukholmassa.

Vuonna 2003 koostettu musiikillinen kuvakollaasi kertoi elokuvavalmistamo Aho & Soldanin tarinan hauskasti ja jäntevästi. Moni siinä vilahtava lyhytfilmi on katsottavissa kokonaisuudessaan Elävässä arkistossa.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto