Hyppää pääsisältöön

Krugman ja Amerikan lamat

Nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syyt, taustat ja seuraukset Timo-Erkki Heinon toimittamassa dokumentissa 2009. Laaja haastattelu on katsottavissa kokonaisuudessaan vain Elävässä arkistossa.

”Pankkitoiminta riistäytyi hallinnasta. Pankit ryhtyivät järjettömyyksiin.” Tämä oli finanssikriisin yksi syy, sanoi taloustieteen nobelisti Paul Krugman, kun toimittaja Timo-Erkki Heino tapasi hänet New Yorkissa.

Pankkien keinottelu ja liiallinen riskinotto edelsi vuoden 1929 pörssiromahdusta. Sama tapahtui nyt taas: ”Onnistuttiin luomaan uudestaan samanlaiset olosuhteet, jotka synnyttivät 1930-luvun suuren laman”, hämmästelee Krugman.

Mistä kriisi alkoi ja miksi? Tätä kysyvät ihmiset epätietoisina kaikkialla, kun lamaksi muuttunut finanssikriisi levittää työttömyyttä ja turvattomuutta ympäri maailmaa.

Laajassa haastattelussa Paul Krugman kertoo finanssikriisin taustoista ja USA:n viime vuosikymmenten taloushistoriasta.

1980-luvulla valtaan tullut markkinauskoinen politiikka vastusti kaikkea julkista sääntelyä. Kun investointipankkeja ja rahastoja ei valvottu, ne alkoivat ottaa liian suuria riskejä — toisten rahoilla. Pankkiirien ja rahastonhoitajien tähtitieteelliset palkkiot kannustivat heitä aina vain uhkarohkeampaan riskinottoon. Kun sitten lopulta rahamarkkinoilla pelko voitti ahneuden, kaikki romahti.

Taustalla oli USA:n asuntomarkkinoiden valtava hintakupla. Se kasvoi, kun Keskuspankki Alan Greenspanin johdolla piti korot alhaalla.

Kun Greenspan muutama vuosi sitten siirtyi eläkkeelle, häntä ylistettiin yhtenä kaikkien aikojen suurimmista keskuspankkiireista. Nyt Greenspanin löysän rahapolitiikan ja sääntelyn vastustamisen seuraukset näkyvät maailman lamana.

Krugmanin mielestä Greenspanin toiminta oli melkein kuin pyramidihuijaus. ”Niin kauan kuin hän oli Keskuspankin johtajana, kaikki näytti hyvältä. Hänen politiikkansa seuraukset paljastuivat vasta sitten, kun hän oli jo lähtenyt Keskuspankista”, toteaa Krugman.

Mitä voimme ottaa opiksemme sitten, kun kriisi on ohi? ”Ei palvota markkinoita. Rakennetaan vahvat turvaverkot. Ja julkinen valta on joskus ratkaisu eikä vain ongelma”, sanoo Krugman.

Ulkolinjan muut asiantuntijat ovat Alice Rivlin, Brookings-instituutin ekonomisti ja USA:n Keskuspankin varapuheenjohtaja 1990-luvulla, sekä James K. Galbraith, tunnetun taloustutkijan John Kenneth Galbraithin poika, itsekin taloustutkija.

Teksti: Timo-Erkki Heino

Tietolaatikko

Paul Krugman (s. 1953) sai taloustieteen Nobel-palkinnon 2008.
Krugman tunnetaan kansainvälisen kaupan ja talousmaantieteen tutkijana sekä Princetonin yliopiston professorina ja New York Times -lehden kolumnistina.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto