Hyppää pääsisältöön

Kunnon Kela-kylvyt: käsikirjoitus

MOT: Kunnon Kela-kylvyt

toimittaja: Kirsi Skön

Kankaanpään kuntoutuskeskuksen viikko on alkamassa.

Pekka Korpela: "No, mä oon Aslak- tämmösessä kuntoutuksessa ja työpaikalt tuli tota noin niin, tarjottiin tämmöstä mahdollisuus hakeutuu tänne ja ja sit kiinnosti ny viel ku työelämää on noin kymmenen vuotta edespäin ja pystys oleen mahdollisimman pitkään ja suht koht hyväkuntosena töissä, niin ajattelin, ett tämmönen voi olla ihan hyvä, ett tulee vähän lisättyy liikuntaa."


Salli Holma: "Olen siinä tarkoituksessa, että kuntoni säilyy ja ylläpidän sitä niin, että mä jaksan sinne eläkeikään asti työskennellä."



MOT: "Uskotko että aslak vaikuttaa?


Salli Holma: "uskon."



Heikki Suoyrjö: "Kustannuksia ASLAKista näyttää kertyvän vähän liian paljon hyötyihin nähden."


MOT-otsikko: Kelan kuntokylvyt

Vesijumppaa Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa.


Juonto: Suomeen on vuosikymmenten saatossa rakennettu laaja kuntoutuslaitosten verkosto. Veteraanien vähennyttyä laitokset löysivät uuden elinkeinon: hyödyiltään vähäiseksi jäävän työelämäkuntoutuksen. Tämä on ohjelma siitä, miten Suomessa nykyään pidennetään työuria.

Olli-Pekka Ryynänen, professori, Kuopion yliopisto: "Silloin kun sotainvalidi- ja veteraanikuntoutukset aloitettiin, niin tällä oli hyvin poliittiset tavoitteet, oikeastaan lääketieteellistä vaikuttavuutta ei kyselty ollenkaan, vaan tämä tehtiin lähinnä palkinnoksi siitä, että miehet on olleet montussa viisi vuotta, En moiti sitä, mutta jatkossa me tarvitsisimme enemmän lääketieteellisesti orientoitunutta kuntoutusta."


Juonto: Pekka Korpela on Kankaanpäässä ennaltaehkäisevässä ASLAK-kuntoutuksessa. ASLAK-kurssin käy vuosittain neljästä viiteentoistatuhatta suomalaista. Tarkoitus on jaksaa töissä pidempään.

Pekka Korpela: "kyll tää ihan mielenkiintonen on, ku Tää kokonaisuutena kestää ensin viikon ja sit kaks viikkoo ja sit vielä reilun vuoden päästä on yks viikko sitten, yhteensä noin neljä viikkoo se on. Ja sit annetaan tietenki vähän kotitehtäviä vielä."


Juonto: Kela käyttää suhteellisen terveiden ihmisten Aslak-kuntoutukseen 34 miljoonaa euroa yhteiskunnan rahaa. Samoista rahoista ovat tähän asti kilpailleet muun muassa Kelan psykoterapiat.


luennoitsija selittää, että aslak-kurssin tavoitteina pitää olla myös työhyvinvointitavoitteita, ei vain liikunta- ja laihdutustavoitteita


MOT: "Kumpaa odotat enemmän, tätä psykososiaalista puolta vai sitä työhyvinvointipuolta ja tätä liikuntapuolta?"

Pekka Korpela: "No, kyll molem molempii sitten, ett, ett kyllä se ihminen on semmonen kokonaisuus."


Juonto: Systeemiin ovat tyytyväisiä sekä työnantajat että työntekijät. Molemmille kurssi on ilmainen. Laskun, myös ansiot yleensä neljältä työviikolta, maksaa yhteiskunta eli Kela.


ASLAKiin käytettävä julkinen raha on tarkoitettu niille, joilla työkyvyn heikkenemisen uhka on todettavissa ja joilla on vajaakuntoisuutta ennakoivia oireita.


MOT: "Minkälaisia vaivoja sinulla oli, että lähdit tänne hakemaan?"

Pekka Korpela: "No, en mä sanois, että vaivoja, mutt, että en mä lähteny niin kun vaivojen takia vaan sen takia nimenomaan, että mä haluan pitää sen kunnon yllä, että mä jaksan työskennellä siellä näyttöpäätteen äärellä ja toimistotyötä tehden."


MOT: "Oliko vaikee mahtua tähän ryhmään?"


Pekka Korpela: "No, Turuss sattu nyt täll kertaa oleen niin, ettei oikein meinattu saada ryhmää kasaan, ett, ett oli nyt näin päin"



Juonto: ASLAK-kurssit ovat suomalainen erikoisuus: vastaavaa suhteellisen terveiden ihmisten työkyvyn edistämistä kuntoutuskylpylöissä ei muualla tunneta.

Heikki Suoyrjö, fysiatrian ja kuntoutuksen ylilääkäri, Etelä-Pohjanmaan keskussairaala: "Kuntoutus maailmalla on se mikä tapahtuu sairaalle ja sairaalassa. Siellä tämmönen varhaiskuntoutustoiminta maailmalla on yleensä työpaikoilla tapahtuvaa, kevyempää, ei välttämättä näin moniammatillista kun meillä siellä voi olla yks tai kaks ammattiryhmää mukana ja se toteutuu hyvin matalalla kynnyksellä silloin kun tarve ilmenee."


Juonto: Salli Holma ja Pekka Korpela ovat ASLAK-kurssilla Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa. Laitoksen saamista paikkakunnalle ajoi aikanaan tämä mies.


Kauko Juhantalo kertoo, että heidän laitoksensa synty liittyy lakimuutokseen, jolla vaikeavammaisille säädettiin oikeus kuntoutukseen.


MOT: "Mistä lähtien te olette itse ollut mukana tässä?"

Juhantalo: "alusta lähtien, Ehkä siihen vaikutti se, kun olin eduskuntaryhmän puheenjohtajana muun muassa Pertti Paasion kanssa tätä lakia hieromassa, niin me tunsimme tunsimme sen sisällön."


MOT: "kuinka tärkeässä roolissa teillä on tämä työelämäkuntoutus?"

Juhantalo: "Sen merkitys on kasvanut koko ajan, koska etenkin nyt valtiovallalla on halu tällaista laitoskuntoutusta vähentää, raskasta laitoskuntoutusta ja entistä enemmän painottaa avokuntoutuksen piiriin…….niin totta kai laitokseen pyritään etsimään silloin myös uutta sisältöä ja silloin tulee työelämän kuntoutus siihen mukaan.

toimittaja: Kuinka järkevää julkisen rahan käyttöä on esimerkiksi tällainen Aslak-kuntoutus laitosmuotoisilla olosuhteissa?"


Kauko Juhantalo: "Me olemme täällä havainnee että jos tämä jaksotetaan hyvin, se ei ole kertakäynti, niin sillä on erittäin paljon vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämään."

MOT: ".. minkälainen merkitys tällä laitoksella on alueen työllisyydelle?"

Juhantalo: "Aivan merkittävä."



Juonto: Kankaanpään kuntoutuskeskuksen ravintolayhtiön hallituksessa istuu Juhantalon puoluetoveri, Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen ja säätiön hallituksessa toinen poliittisesti valittu Kelan johtaja. Kela käyttää laitoksessa puolta äänivallasta ja Kankaanpään kaupunki toista puolta.


Kelan poliittisesti valittu johto istuu myös useiden muiden säätiöityjen kuntoutuslaitosten johdossa.


Siirrytään siilinjärvelle kunnonpaikkaan.


Ei kuitenkaan täällä.


Siilinjärveläisen Kunnonpaikan johtajaksi Marjatta Huuhtasen, Kelan pääjohtajan vaimon seuraajaksi, on valittu samaan sukuun kuuluva Marja-Terttu Huuhtanen.

Marja-Terttu Huuhtanen esittelee paikkoja:

"Tosson meidän ravintola joka palvelee kylpylää."



Juonto: Laitoksen omistaa Huoltoliitto, joka kuuluu Keskustan lähipiiriin. Liiton johdossa toimivat muun muassa asianajaja Pekka Lind ja kehittämispäällikkö Lasse Kontiola, samat nimet, jotka löytyvät myös taannoisen Kehittyvien Maakuntien Suomi –vaalirahayhdistyksen takaa – siis sen jolla ei ollut mitään tekemistä keskustan kanssa.


Mutta tämä on sivupolku, ASLAK-kuntoutus on nimittäin kehitetty alkujaan juuri täällä.


MOT: "Mikä teidän tärkein toimialanne?"

Marja Terttu Huuhtanen: "työelämäsuuntautunut kuntoutus."


MOT: "kuinka tärkeä on ASLAK?"


Marja Terttu Huuhtanen: "Tärkeä, päätuote."


Marja-Terttu Huuhtanen: "Pitkään kuntoutustyötä tehneenä: Eihän me tätä tehtäs jos ei vaikuttais. Vaikka joidenkin tutkimusten mukaan tulokset jää laihaksi niin se tuottaa hyvinvointia, nyt pitäiskin selvittää ovatko 70-luvulla ja 80-luvulla täällä kuntoutuneet pysyneet työelämässä pidempään."


Juonto: Kunnonpaikka rakennettiin 70-luvulla. Historiikin mukaan pääministeri Ahti Karjalainen ehti jo olla huolissaan, että keskustalle jyvitetyille rahoille ei olisi kohdetta, kun sosiaalidemokraateilla ja RKPlläkin oli jo omat laitokset rakenteilla.


Huoli oli turha - sittemmin laitosta on laajennettukin.


Marja-Terttu huutaa Johannalle, mihin se tuli se laajennus?

"tonne, joo"

"höyrysauna ja poreet."



Juonto: Kunnonpaikan avajaisissa presidentti Urho Kekkonen kuulemma kehotti Huoltoliiton väkeä oleman aina siellä, missä näin hyvään tarkoitukseen rahaa jaetaan. Oppi on pysynyt mielessä. Kyseisen allasosaston laajennukseen saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä vielä 2000-luvun alussa yli miljoona euroa - juuri ennen kun EUn kilpailulainsäädäntö esti kylpylätyyppisen toiminnan rahoittamisen julkisella rahoilla.


"tästä tuli niinkun kylpylämäisempi – tää oli ennen uimahallimaisempi."




Juonto: Sama tilanne Siuntiossa. RAYn viimeisillä investointirahoilla saatiin korjattua hotellihuoneita. Sittemmin remonttia on tehty lisää omilla rahoilla.

Eija Tolvanen, toimitusjohtaja, Miinan hoitolat oy: "Tässon meiän kuntoutuskäytavä. Tosson lääkärinvastaanotot, ja sitten meillä on nykyajan vaatimusten mukaan tuolla pieni day – spa."


Miinan hoitolat osakeyhtiön omistaa Miina Sillanpään säätiö, joka syntyi aikanaan sosiaalidemokraattisella rahalla. Myös täällä suhteet Kelaan ovat hyvät. Säätiön hallituksen jäsen, Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth päättää kuntoutuksesta myös Kelan hallituksessa.


Eija Tolvanen: "Kun kuntoutuksessakin on kyse mielen asetamisesta uuteen järjestykseenn, niin me on tehty tähän tämmönen intialainen mandala-meditaatiolaatikko. Sä voit piirtää tähän sun mielen kuvia."


"alun pitäen tähän on pitänyt rakentaa terveyskylpylä mut rakennettaessa tuli laki veteraanikuntotouksesta. Sitten veteraaneja kuntoutettiin aina 2008 saakka tässä talossa"


Veteraanikuntoutuksen jälkeen täällä on panostettu pieneen luksukseen ja yritysten kuntien itse maksamiin työhyvinvointikursseihin.


Eija Tolvanen: "Me lisättiin tämmöstä valmennusosaamista, yrityssparrausta, esimiessparrausta, johdon sparrausta ja siitä on sitten luotu tää yritysvalmennus yrityskuntoutustuote jota myydään pelkästään yrityksille."



Juonto: Miinan hoitolat on tyypillinen kolmannen sektorin toimija.

Toinen puoli tuloista tulee Raha-automaattiyhdistyksen ja Kelan rahoista, toinen puoli jo vapailta markkinoilta.


Täällä onkin huomattu, että ASLAK on liian massiivinen tuote myytäväksi yrityksille, ja kehitetty omaa lyhyempää versiota, josta yritykset ovat valmiita myös itse maksamaan .

Eija Tolvanen: "sillon kun työnantajasta lähtee suoraan se halu saada ihmiset mukaan tähän työnsä kehittämiseen työssä jaksamiseen ja sillon kun se työnantaja maksaa sen niin sillon se takuulla tulee sen työyhteisön eduks myös. Se ei pois sulje sitä että Aslakissa ei näin kävis mutta se varmasti vahvistuu kun yritys sen hankkii suoraan."


MOT: "Kuinka paljon voitte itse muokata sen Aslakin sisältöä?"

Eija Tolvanen: "valitettavasti ei, Kela määrää meille standardit ja sen mukaan me toimitaan."


MOT: "perustelkaa miksi Aslak-kurssit ovat tarkoituksenmukaista yhteiskunnan rahojen käyttöä?"

Eija Tolvanen: "jos ajatellaan sitä ett yhä kiihtyvässä muuttuvassa maailmassa pitäs pärjätä, on varmasti yhteiskunnan edun mukaista, pysymme työelämässä, se on perusteltua silloin se on ainakin perusteltua silloin, mut se että kuinka se on vaikuttaavaa se pitäs pystyä osottamaan."


Juonto: ASLAK-kurssit ovat siis tärkeä leipäpuu monelle kuntoutuslaitokselle, mutta nyt kysytään, mitä tiedetään sen tuloksista.


Ainakin se, että ihmiset viihtyvät ja monissa kyselyissä myös kokevat hyötyvänsä: fyysinen suorituskyky, joissain tutkimuksissa jopa psyykkinen jaksaminen lisääntyvät, mutta tulokset eivät juuri näytä kantavan yli kurssivuoden.


Työterveyslaitoksen tutkija Johanna Turja väitteli ASLAK-kuntoutuksen pitkäaikaisvaikutuksista alkuvuonna. Tulos: ASLAK ei lisännyt koettua henkistä hyvinvointia, terveyttä eikä työkykyä, jatkui työpaikalla vain harvoin, eikä sillä ollut vaikutusta työolosuhteisiin.

Johanna Turja: "Siis tuli positiivista vaikutusta johonkin, mutta myös verrokeilla näin tapahtui, eli kuntoutuksella ei pitkällä aikajaksolla ollut näihin tutkittuihin asioihin vaikuttavuutta."


ASLAKin tavoite on nimenomaan työkyvyn pitkäaikainen säilyminen ja paraneminen. Lisäksi kuntoutuksen pitäisi jatkua työpaikalla. Tämä on kaikissa tutkimuksissa todettu edellytykseksi sille, että hommasta ylipäätään voi olla hyötyä.


Turjan yli neljän vuoden seurannassa hyötyjä ei löytynyt.

Johanna Turja: "Tässä tutkimusjoukkona oli pienistä ja keskisuurista alle 250 henkilön työpaikoista, miesvaltaisista työpaikoista olevia henkilöitä. Pääasiassa he olivat teollisuusammateissa toimivia, rakennusalalla toimivia, sekä auto- ja kuljetusalalla, eli raskaissa ammateissa eli yleistettävyys ehkä tähän joukkoon on se, mitä voidaan tarkastella."


MOT: "Aiemmista tutkimuksista jo tiedetään, että Aslak vaikuttaa naisiin paremmin."


Johanna Turja: "Kyllä, tää on aivan totta."



Juonto: Kelan kuntoutusosastolla kerrotaan mieluummin toisista tuloksista. Heikki Suoyrjön rekisteritutkimuksessa seurattiin miten ASLAK vaikutti naisvaltaiseen kuntatyöntekijöiden joukkoon.

Tiina Huusko, kuntoutuspäällikkö, Kela: "Suoyrjön ryhmän tutkimushan selvitti näitten rekisteritietojen valossa mitä Aslak-kuntoutuksen jälkeen, mitä vaikutuksia sillä oli sairaspäivärahoihin.. sairaslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Ja he seurasivat yli 2000 Aslak-kuntoutujan sairaspäivärahoja ja työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista ja seurasivat useita vuosia ja totesivat että kolmen, neljän vuoden ajan sairaspäivärahat vähenivät oleellisesti, myös työkyvyttömyyseläkkeelle päätymisen vaara oli niin kuin selvästi pienempi kuin verrokeilla ja tässä Suoyrjö-tutkimuksessa verrokkeja oli 9000 elikkä siellä oli suuri materiaali."


Juonto: Kelan kehuma oleellinen väheneminen sairauspoissaoloissa tarkoittaa suomeksi, että kolmen tai neljän työviikon ASLAK toi kuntoutujaa kohden alle 7 sairaspäivän säästön. Myös työkyvyttömyysriski pieneni hyvin vähän.


MOT: "tästä mitä pitäisi päätellä?"

Heikki Suoyrjö: "varmaan pitäs parantaa kustannustehokkkuutta, kustannuksia ASLAKista näyttää kertyvän vähän liian paljon hyötyihin nähden joku siellä maksaa liikaa."


MOT: "Mistä ne kustannukset …jotka suomessa ovat suuremmat kuin monissa muissa maissa vastaavista interventioista niin mistä ne syntyvät?"

Heikki Suoyrjö: "no tää on tietysti tämmönen tutkijan oletus, mutta ei voi olla ilman merkitystä että Aslak toteutetaan kuntoutuslaitoksissa kaukana kotoa niin siihen tulee kaikki nää kulut mitä laitoksissa aiheutuva kuntoutus aiheuttaa."

Olli-Pekka Ryynänen, professori, Kuopion yliopisto: "Yleensä kuntoutuksille on tutkimuksissa saatu jossain määrin vaikuttavuutta, mutta on myöskin todettu se, että vaikuttavuus ei ole kovin suuri. Mitään erityisen suurta, dramaattista vaikutusta ei yleensä havaita. Tavallisinta on, että kuntoutuksessa olleet henkilöt tulevat virkeämmiksi ja jos heillä on sitten jotain depressio-oireita, niin ne ovat usein myöskin ainakin lyhytaikaisesti vähentyneet. "

"Yleensä terveen ihmisen hoitaminen, se on helppoa ja kivaa, mutta se on, yhteiskunnan kannalta hyöty on hyvin kyseenalainen. Tässä on kyllä sitten myöskin se, että ne, jotka välttämättä näyttävät siis terveiltä, niin eivät välttämättä sitten ole niin kauhean terveitä, koska siellä voi olla esimerkiksi depressiivisiä oireita. Näyttää siltä, että näillä kuntoutuksilla olisi vaikutusta juuri sitten tällaisiin depressiotuntemuksiin. Tosin näistä aina voi sitten kysyä, että jos käyttäisi saman rahan siihen, että matkustaa lomalle etelään, niin oisko se sitten samanarvoista."


Juonto: Vaikutuksiltaan vähäisen kuntoutuksen toteuttaminen yhteisillä rahoilla vaikuttaa äkkiseltään järjettömältä.

Yhtä selitystä voi hakea siitä, että kuntoutuskentän ääni on kuuluva yhteiskunnassa. Laitosten taustalla on paitsi poliittisia puolueita lähelle syntyneitä sosiaalijärjestöjä, myös ammattiyhdistysliikettä, vaikutusvaltaisia potilasjärjestöjä, veteraanijärjestöjä ja nykyään myös yksityisiä yrityksiä.


Lisäksi näillä laitoksilla on vahva merkitys alueidensa työllisyydelle.


Tässä ristipaineessa Kelan hallinnon ja eduskunnan pitäisi ohjata julkinen kuntoutus vaikuttaville urille.

Olli-Pekka Ryynänen: "raha ei tule takaisin, se raha, mikä on laitettu. Tosin tässä on nyt myöskin aika paljon asioita, jotka eivät kaikki ole ihan rahalla mitattavissa ja sitten tutkimukset eivät aina myöskään kerro hyvin, siis pitkäaikaisia vaikutuksia. Joka tapauksessa niin mielestäni julkisen rahan perään pitäisi kysyä enemmän kuin nyt tehdään."


Juonto: Kelassakin asiaan on herätty. Avomuotoisuutta on pikku hiljaa lisätty. Monessa laitoksessa onkin viime vuonna käyty YT-neuvottelut.


MOT: Mitä näille laitoksille nyt tapahtuu?


Tiina Huusko, kuntoutuspäällikkö, Kela: "No minä en varmasti voi olla ennustajaeukko, mutta on on ihan selvää että Suomessa on liian paljon kuntoutuslaitoksia.. Nyt kun veteraanikuntoutus on loppumassa, niin tietysti tää paine niin kuin kasvaa kun on vain yksi suuri rahoittaja, niin kyllä sitä tietenkin tätä asiaa hyvin tarkkaan tätä asiaa tarkastellaan siellä kuntoutuslaitoksessakin. Mutta ei Kela järjestä kuntoutusta eikä osta kuntoutusta sen vuoksi, että joku laitos pysyisi hengissä"


Olli-Pekka Ryynänen: "Tämä kapasiteetti vapautuu ja kysymys on pitkälti myöskin siitä, että ruvetaanko nyt sitten kuntouttamaan siviilivanhuksia vastaavanlaisella tavalla kuin mitä sotaveteraaneja tehtiin. Tämä olisi erittäin toivottavaa, että tällainen kuntoutussysteemi olisi olemassa, mutta sitten nämä lääketieteelliset kriteerit pitäisi olla etusijalla."


Juonto: Siinä ketä kuntoutetaan ja ketä ei on kiistämättä erikoisuuksia. Näyttöä on esimerkiksi aivohalvaus- ja lonkkaleikkauspotilaiden nopean kuntoutuksen hyödyistä. Tähän ei kuitenkaan läheskään joka kunnassa riitä rahaa.


Sen sijaan julkista rahaa käytetään suhteellisen terveiden ASLAK-kuntoutujien viikkojen mittaisiin laitoskursseihin.


kuntotouksen psykososiaaliselta tunnilta:
"Nyt kun teillä on ensimmäinen kuntoutusviikko loppumassa, niin miettikää minkä värinen kangas tuo sitä esille. Te voitte ottaa tuosta sen kankaan ja kietoa sen ympärillenne."


Entä mitä tälle työelämäkuntoutukselle sitten pitäisi tehdä? Hallitus aikoo nyt pidentää työuria vaikka pakolla. Se tarkoittaa, että tarve työssä jaksamisen tukemiseen ei ainakaan vähene.


MOT: "mitä laitoksille pitäis tehdä tulevaisuudessa?"

Heikki Suoyrjö: "no siellä on osaavaa henkiöstöä sitä ei käy kieltäminen, mutta onko enää järkeä siirtää ihmisiä sinne missä on osaajia. Vai ehkä se toinen vaihtoehto on kuitenkin järkevämpi, että ne ihmiset jalkautuvat sinne missä ne ihmiset ovat. Tällänen varhaiskuntotoustoiminta tosiaankin vois olla läheisemmässä yhteistyössä ja yhteydessä työpaikoille ja työterveyshuoltoon."

Johanna Turja: "työ, työolosuhteet vaikuttavat työkykyyn erittäin voimakkaasti, niill on voimakas yhteys ja jos työpaikalla ei tehdä mitään, kuntoutusprosessi ei pysty siellä jatkumaan, niin välttämättä sillon ei pitkäaikaista vaikuttavuudessa saada, lyhytaikaista kylläkin."


Kuten yleensä: Kunnonpaikankin Aslak-kurssilaiset itse kokevat hyötyvänsä.


huivikohtauksen loppu, "valitsin keltaisen koska tää on ollut ihanaa"

"Niskan liikkuvuusmittauksen tulokset ovat parantuneet".

Pekka Korpela: "Painoo pitäs tietenki saada pois, mutt tietenki jos nyt ajattelis ny, ett vuodess onnistuiss, ett ja sehän nyt ois kaikkein tärkeint, ett sais sen niin kun ylläpidettyykin, ett kyll kai sen viel jotenki pois voi saada, mutt sitt se, ettei se tuu taas sitt seuraavan vuoden aikana takas sit. "


Loppu..