Hyppää pääsisältöön

WinCapita - Suomen laajin rikosjuttu

WinCapita-sijoitusklubin toimien tutkinta alkoi keväällä 2008, oikeussaliin päästiin joulun alla 2009. Värväri, huijattu, toiveikkaat sijoittajat, kriitikot ja viranomaiset puhuvat.

Tietolaatikko

Noin kymmenen tuhatta suomalaista sijoitti WinCapitaan yhteensä sata miljoonaa euroa.
Ne, jotka ovat pelkästään menettäneet varoja, ovat jutussa selkeästi asianomistajia. Sen sijaan henkilöt, jotka ovat suositelleet klubia muille antaen siitä harhaanjohtavaa tietoa, voivat olla myös epäillyn asemassa.
Pääepäiltynä WinCapita-jutussa on Hannu Kailajärvi, joka on myöntänyt kuulusteluissa, ettei valuuttakauppaa ole käyty, vaan rahat ovat tulleet verkoston jäseniltä.
Kaksi epäiltyä sai 5.11.2010 syytteet törkeästä petoksesta ja rahankeräysrikoksesta. Toinen syytteen saaneista oli Hannu Kailajärvi.

Vuosina 2005-2008 toiminut WinCapita (ent. WinClub) lupasi mukaan kutsutuille jäsenille parhaimmillaan 400 prosentin voittoja. Voitot saataisiin valuuttakauppojen avulla.

TV2:n Poliisi-tv käsitteli WinClubin toimintaa jo syksyllä 2007. Poliisitutkimukset käynnistyivät seuraavana keväänä.

Niissä on paljastunut, ettei väitettyä valuuttakauppaa ole käyty, vaan varat tulivat jäsenten liittymismaksuista.

Poliisin mukaan kyseessä olikin pyramidihuijaus, jossa aikaisemmin liittyneille maksetaan näennäisiä voittoja myöhemmin mukaan tulleiden maksamilla summilla.

WinCapitan juttua on tutkittu törkeänä petoksena ja rahankeräysrikoksena. Mukana oli niin paljon ihmisiä, että tutkinnasta oli keväällä 2008 tulossa Suomen historian laajin.

Satoja uhkasi syyte suosittelijana eli värvärinä toimimisesta. A-studion haastattelema värväri kertoo, että hyvän alun jälkeen "mukaan pesiytyi epämääräistä porukkaa".

Osa sijoittajista ei kuitenkaan ole kokenut itseään huijatuksi, vaan uskoi yhä päätekijä Hannu Kailajärven hyviin aikeisiin. Kailajärven pidätystä verrattiin jopa Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen.

Yksi sijoittajista teki rikosilmoituksen keskusrikospoliisista. Sen tutkimukset olivat ilmoittajan mukaan ajaneet ihmisiä itsemurhiin.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto